{"id":503,"date":"2024-04-10T12:36:09","date_gmt":"2024-04-10T12:36:09","guid":{"rendered":"https:\/\/hajusteyliherkkyys.com\/?page_id=503"},"modified":"2024-04-16T17:27:32","modified_gmt":"2024-04-16T17:27:32","slug":"artikkeleja-suomennettuna","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/hajusteyliherkkyys.com\/index.php\/artikkeleja-suomennettuna\/","title":{"rendered":"Artikkeleita suomennettuna"},"content":{"rendered":"\n<p>SIS\u00c4LT\u00d6:<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li><a href=\"http:\/\/www.hajusteyliherkkyys.com\/artikkeleitaSuomennettuna.html\">Testit vahvistavat itseilmoitetun hajusteyliherkkyyden<\/a><\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"http:\/\/www.hajusteyliherkkyys.com\/artikkeleitaSuomennettuna.html#klausf\">Klaus Ferlow&#8217;n kirjoitus hajusteiden terveysvaikutuksista<\/a><\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"http:\/\/www.hajusteyliherkkyys.com\/artikkeleitaSuomennettuna.html#genotyyppinen\">Genotyyppien tapaus-verrokki-tutkimus monikemikaaliyliherkkyydess\u00e4<\/a><\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"http:\/\/www.hajusteyliherkkyys.com\/artikkeleitaSuomennettuna.html#deLucaTutkimus2010\">Kemikaaliyliherkkien kehon myrkynpoistoj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 l\u00f6ydetty toimintah\u00e4iri\u00f6it\u00e4<\/a><\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"http:\/\/www.hajusteyliherkkyys.com\/artikkeleitaSuomennettuna.html#hyvonen2022\">V\u00e4it\u00f6s: Kosteusvaurioituneet tilat aiheuttavat kemikaaliyliherkkyytt\u00e4<\/a><\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">1. Testit vahvistavat itseilmoitetun hajusteyliherkkyyden<\/h2>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4n artikkelin on prof Mats Benden luvalla suomentanut DKK P\u00e4ivi Siren. Alkuper\u00e4inen englanninkielinen artikkeli on julkaistu tieteellisess\u00e4 lehdess\u00e4: Chest. 2006 Jun;129(6):1623-8, nimell\u00e4: Relationship between self-reported odor intolerance and sensitivity to inhaled capsaicin: proposed definition of airway sensory hyperreactivity and estimation of its prevalence. Sen kirjoittajat ovat : Johansson A, Millqvist E, Nordin S, Bende M., (Department of Otorhinolaryngology, Central Hospital, SE-541 85 Skovde, Sweden). Luvan k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen julkaisemiseen nettisivuillamme on antanut prof. Mats Bende. Alkuper\u00e4inen julkaisu l\u00f6ytyy&nbsp;<a href=\"http:\/\/www.ncbi.nlm.nih.gov\/pubmed?+db=pubmed&amp;cmd=Retrieve&amp;dopt=AbstractPlus&amp;query_hl=1&amp;itool=pubmed_docsum&amp;list_uids=16778284\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomennos:<br>Itse ilmoitetun tuoksuyliherkkyyden suhde sis\u00e4\u00e4n inhaloidun kapsaisiinin aiheuttamaan yliherkkyyteen: m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ehdotus hengitysteiden yliherkkyydelle ja arvio yliherkkyyden yleisyydest\u00e4<\/p>\n\n\n\n<p>Korva-, nen\u00e4- ja kurkkutautiopin osasto, Keskussairaala, SE-541 85 Skovde, Ruotsi.<\/p>\n\n\n\n<p>TUTKIMUSTAVOITTEET: T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tavoitteena oli tutkia CSS-SHR \u2013kyselylomakkeella itsens\u00e4 tuoksuyliherk\u00e4ksi ilmoittaneiden koehenkil\u00f6iden k\u00e4ytt\u00e4ytymisen ja heid\u00e4n inhaloimansa kapsaisiinin aiheuttaman yliherkkyyden v\u00e4list\u00e4 suhdetta. Halusimme my\u00f6s arvioida hengitysteiden yliherkkyyden (SHR) yleisyytt\u00e4. SHR:n m\u00e4\u00e4riteltiin olevan kyseess\u00e4 kun sek\u00e4 CSS-SHR \u2013 kyselyn ett\u00e4 kapsaisiini-inhalaatiotestin tulokset olivat positiivisia.<\/p>\n\n\n\n<p>SUUNNITELMA: Yleinen v\u00e4est\u00f6tutkimus satunnaisotannalla ositettuna i\u00e4n ja sukupuolen mukaan.<\/p>\n\n\n\n<p>SUORITUSPAIKKA: Skovden keskussairaala, Keuhkotautiopin ja korva-, nen\u00e4- ja kurkkutautiopin osastot, Ruotsi.<\/p>\n\n\n\n<p>OSANOTTAJAT: V\u00e4est\u00f6tutkimukseen osallistui yhteens\u00e4 693 satunnaisotannalla valittua henkil\u00f6\u00e4, joista 595 henkil\u00f6\u00e4 (86%) vastasi CSS-SHR \u2013kyselyyn.<\/p>\n\n\n\n<p>TOIMENPITEET: Koehenkil\u00f6t jaettiin nelj\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n CSS-SHR \u2013kyselyss\u00e4 saamiensa tuoksuyliherkkyys- pisteiden mukaan. N\u00e4ist\u00e4 henkil\u00f6ist\u00e4 137 valittiin satunnaisotannalla kapsaisiini-inhalaatiotestiin. Kapsaisiini-inhalaatio suoritettiin 0.4 ja 2.0 mumol\/L pitoisuuksilla satunnaisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4. Yskimiset rekister\u00f6itiin ja niiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 laskettiin 10 minuutin ajan jokaisen inhalaation alusta alkaen. MITTAUSTULOKSET: 137 henkil\u00f6st\u00e4, jotka oli valittu kapsaisiini-inhalaatiotestiin, 103 (75%) osallistui. Kuudellatoista osallistujalla oli lis\u00e4\u00e4ntynyt yskimisherkkyys ja he t\u00e4yttiv\u00e4t positiivisen kapsaisiini-inhalaatiotestituloksen kriteerit. Positiivisen kapsaisiini-inhalaatiotestituloksen saaneista &gt;80 %:lla oli my\u00f6s positiivinen CSS-SHR tulos. Vain 5%:lla negatiivisen CSS-SHR tuloksen saaneista oli positiivinen kapsaisiini-inhalaatiotestitulos. Inhaloidun kapsaisiinin annoskoon havaittiin vaikuttavan testituloksiin. Yll\u00e4mainitun m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan SHR:n esiintyvyyden arvioitiin olevan 6,3 % t\u00e4ss\u00e4 yleisess\u00e4 v\u00e4est\u00f6ss\u00e4. JOHTOP\u00c4\u00c4T\u00d6KSET: Korkeilla CSS-SHR tuloksilla havaittiin olevan suora yhteys inhaloidun kapsaisiinin aiheuttamaan yliherkkyyteen, mik\u00e4 mahdollisti subjektiivisten tietojen yhdist\u00e4misen objektiivisiin l\u00f6yt\u00f6ihin. PMID: 16778284 [PubMed \u2013 luetteloitu MEDLINE:lle]<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">2. Klaus Ferlow&#8217;n kirjoitus hajusteiden terveysvaikutuksista<\/h2>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4n artikkelin on Klaus Ferlow&#8217;n luvalla suomentanut DKK P\u00e4ivi Siren. Alkuper\u00e4inen englanninkielinen artikkeli on julkaistu EnergyGrid- verkkolehden numerossa 09\/2007 ja on luettavissa&nbsp;<a href=\"http:\/\/www.energygrid.com\/health\/2007\/09kf-fragrance.html\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>. Klaus Ferlow on luontaistuotteiden valmistaja, keksij\u00e4, luennoitsija, tutkija, kirjoittaja ja FERLOW BOTANICALSin perustaja, toimitusjohtaja ja yksi omistajista. Ferlow Botanicals on osa Ferlow Brothers Ltd:t\u00e4 (Vancouver, B.C.), joka on vuodesta 1993 l\u00e4htien valmistanut orgaanisia, myrkytt\u00f6mi\u00e4 luontaishoitotuotteita ja myynyt niit\u00e4 terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaisille Kanadaan ja osaan USA:ta. H\u00e4nen opettavaisia artikkeleitaan on julkaistu kymmeniss\u00e4 terveys-, aikakaus-, sanoma- ja tiedotuslehdiss\u00e4 Kanadassa ja lukuisilla verkkosivustoilla ymp\u00e4ri maailman. s-posti: klaus@ferlowbotanicals.com web: http:\/\/www.ferlowbotanicals.com<\/p>\n\n\n\n<p>Hajusteet &#8211; kasvava terveys- ja ymp\u00e4rist\u00f6uhka<\/p>\n\n\n\n<p>\u201dEt voi petkuttaa luontoa, vaikka voit petkuttaa kanssaihmisi\u00e4si.\u201d Galilei (italialainen professori ja luonnontieteilij\u00e4 1564\u20131642)<\/p>\n\n\n\n<p>Useimmat meist\u00e4 pit\u00e4v\u00e4t hyv\u00e4ntuoksuisista hajusteista tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kemikaalicocktailit, joita on kaikkialla, voivat monin tavoin vahingoittaa terveytt\u00e4mme ja saastuttaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. HAJUSTEKEMIKAALEILLE ALTISTUMINEN ON HAITALLISTA JOKAISELLE! Vaarassa ovat erityisesti siki\u00f6t, lapset, hedelm\u00e4llisess\u00e4 i\u00e4ss\u00e4 olevat sek\u00e4 astmaatikot, allergikot ja yleist\u00e4 kemikaaliherkistym\u00e4\u00e4 (MCS = Multiple Chemical Sensitivity) sairastavat. Iho, elimist\u00f6n suurin elin, imee itseens\u00e4 hajustekemikaaleja, kun k\u00e4yt\u00e4t hajustettuja tuotteita, kun joudut hajustettujen tuotteiden kanssa kosketuksiin ja kun altistut ilmassa leijuville hajusteille. Nykyajan hajusteet saavat sinut luulemaan, ett\u00e4 ne on valmistettu kukista, ja hajustettujen tuotteiden v\u00e4lityksell\u00e4 altistut jatkuvasti hajustekemikaaleille, joita imeytyy ihoosi ja joita hengit\u00e4t sis\u00e4\u00e4n kaasun muodossa. Tiesitk\u00f6 ett\u00e4 95 % hajustekemikaaleista on synteettisi\u00e4 yhdisteit\u00e4, joita saadaan raaka\u00f6ljyst\u00e4? Monet parfyymien sis\u00e4lt\u00e4mist\u00e4 kemikaaleista ovat samoja, joita tupakansavu sis\u00e4lt\u00e4\u00e4, mutta siit\u00e4 huolimatta hajusteteollisuutta ei s\u00e4\u00e4dell\u00e4 mill\u00e4\u00e4n tavalla. Greenpeacen vuonna 2005 tekem\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 ainakin 36 tunnettua parfyymimerkki\u00e4 sis\u00e4lsi kahta myrkyllist\u00e4 keinotekoista kemikaalia: ftalaattiesteri\u00e4 ja synteettisi\u00e4 myskej\u00e4. Kyseess\u00e4 ei ole akuutti vaan krooninen myrkytys. Myrkky s\u00e4ilyy elimist\u00f6ss\u00e4 ja ker\u00e4\u00e4ntyy el\u00e4vien organismien rasvakudokseen. Ftalaateilla on ep\u00e4suotuisa vaikutus DNA:han sek\u00e4 spermaan, ja ne heikent\u00e4v\u00e4t miesten keuhkojen toimintaa. Synteettiset myskit voivat vaurioittaa el\u00e4vi\u00e4 kudoksia. Kyseisten parfyymien nimet, joista osa on hyvin kuuluisia, voi tarkistaa osoitteesta http:\/\/www.ourlittleplace.com\/perfume.html. Jotkut hajustekemikaaleista voivat muuttaa ihon pintaj\u00e4nnitett\u00e4, mik\u00e4 helpottaa huomattavasti muiden kemikaalien imeytymist\u00e4 ihoon.<br>\u2022 Hajusteet voivat aiheuttaa iholla allergiaa, \u00e4rsytyst\u00e4 ja valoherkkyytt\u00e4.<br>\u2022 1-2 %:lla v\u00e4est\u00f6st\u00e4 saattaa olla iho-oireita aiheuttavaa hajusteallergiaa. Hajustettujen tuotteiden k\u00e4ytt\u00f6 korreloi suoraan iho-oireita aiheuttavan hajusteallergian kehittymiseen. Kosketusihottumaa voi synty\u00e4 henkil\u00f6n joutuessa kosketuksiin joko ilmassa leijuvien tai materiaalien pinnoilla olevien hajusteiden kanssa. Hajusteet haihtuvat herk\u00e4sti ilmaan ja viipyv\u00e4t siin\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. Ne tarttuvat sitke\u00e4sti iholle, hiuksiin, vaatteisiin, sisustusmateriaaleihin, huonekaluihin, ruokaan\u2026 kaikkialle!<br>\u2022 Kaikkien, erityisesti ihottumaa ja psoriasista tai muita ihosairauksia sairastavien, pit\u00e4isi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 altistumista hajustetuille tuotteille.<br>\u2022 Vaatteet ja vuodevaatteet, jotka on pesty ja huuhdeltu hajustetuilla tuotteilla, altistavat jatkuvasti hajustekemikaaleille, jotka kulkeutuvat elimist\u00f6\u00f6n ihon ja hengitysteiden kautta. Pikkulasten iho on erityisen altis imem\u00e4\u00e4n hajustekemikaaleja suoraan vaatteista, vaipoista ja vuodevaatteista sek\u00e4 ep\u00e4suorasti ilmasta.<br>\u2022 Valmistajat tekev\u00e4t hajusteista tarkoituksella pitk\u00e4\u00e4n s\u00e4ilyvi\u00e4. Hajusteet eiv\u00e4t hajoa helposti, ja niiden hajoamistuotteet voivat olla myrkyllisempi\u00e4 kuin alkuper\u00e4iset aineet.<br>\u2022 Pyykinpesuaineiden hajusteet kasaantuvat kankaisiin, ja niit\u00e4 on hyvin vaikeata saada poistetuksi. Jos peset pyykki\u00e4 samoissa tiloissa, joissa muut ihmiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hajustettuja tuotteita, pyykkisi imee itseens\u00e4 niiden hajusteita.<\/p>\n\n\n\n<p>Neurologiset vaikutukset<\/p>\n\n\n\n<p>Hajustekemikaalit vaikuttavat aivoihin ja hermostoon. Jotkut vaikutuksista ovat v\u00e4litt\u00f6mi\u00e4 ja lyhytaikaisia, toiset hitaasti kehittyvi\u00e4 ja pitk\u00e4aikaisia. Hermostoon vaikuttavia kemikaaleja voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 elimist\u00f6\u00f6n ihon, hengitysteiden tai ruoansulatusj\u00e4rjestelm\u00e4n kautta.<br>\u2022 Hajusteet voivat muuttaa aivoverenkiertoa, verenpainetta, pulssia ja mielialaa sek\u00e4 laukaista migreenikohtauksia.<br>\u2022 AETT:n ja myskiambretten &#8211; vuosikymmeni\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleiden hajustekemikaalien &#8211; on todettu olevan hermomyrkkyj\u00e4.<br>\u2022 Useilla yleisess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevilla hajustekemikaaleilla on sis\u00e4\u00e4n hengitettyin\u00e4 voimakas rauhoittava vaikutus<br>\u2022 Hajusteita valmistetaan ja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s ihmisten k\u00e4ytt\u00e4ytymisen ohjailua varten.<\/p>\n\n\n\n<p>Hengitystievaikutukset<\/p>\n\n\n\n<p>Hajusteet voivat aiheuttaa tai pahentaa hengitysvaikeuksia. Suurin osa tunnetuista hajustekemikaaleista \u00e4rsytt\u00e4\u00e4 hengitysteit\u00e4, ja joillain niist\u00e4 on my\u00f6s herkist\u00e4v\u00e4 vaikutus. Hengitysteit\u00e4 \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4t aineet, jotka aiheuttavat tulehdusta ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4t limanerityst\u00e4, altistavat hengitystiet vaurioille ja allergeeneille, ja ne my\u00f6s laukaisevat ja pahentavat tiettyj\u00e4 sairauksia, kuten astmaa, allergioita, poskiontelovaivoja ja muita hengitystiesairauksia.<br>\u2022 Hajusteet voivat laukaista astman kouluik\u00e4isiss\u00e4 lapsissa, ja astma on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 nuorten yleisin vakava krooninen sairaus, joka vaivaa yhdeks\u00e4\u00e4 miljoonaa amerikkalaislasta.<br>\u2022 15 %:lla v\u00e4est\u00f6st\u00e4 hajusteet \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4t alahengitysteit\u00e4.<br>\u2022 72 % astmaatikoista nime\u00e4\u00e4 hajusteet astmakohtauksen laukaisijaksi, ja yksi nelj\u00e4st\u00e4toista aikuisesta sairastaa astmaa. Astmaluvut ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 1980.<br>\u2022 \u00c4killisen hajustealtistuksen laukaisema vakava astmakohtaus voi johtaa jopa kuolemaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Hormonitoimintaa h\u00e4iritsev\u00e4t vaikutukset<\/p>\n\n\n\n<p>Joka vuosi yh\u00e4 useampien yleisess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevien kemikaalien todetaan aiheuttavan hormonih\u00e4iri\u00f6it\u00e4, eik\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tiedet\u00e4, kuinka suurella osalla sadoista hajustekemikaaleista on t\u00e4llainen vaikutus. Hajusteet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t usein suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ftalaatteja, myrkyllisi\u00e4 kemikaaleja, joiden tiedet\u00e4\u00e4n aiheuttavan estrogeeni- ja testosteronihormonien h\u00e4iri\u00f6it\u00e4. Ftalaatteja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n rasvaisen ja kosteuttavan kalvon muodostamiseen sek\u00e4 sitomaan hajusteiden muita aineosia ja helpottamaan niiden liukenemista.<br>\u2022 Health Care Without Harm \u2013niminen tutkimus- ja toimintaryhm\u00e4 l\u00f6ysi ftalaatteja useimmista suosituista kauneudenhoitotuotteista, joita se testasi. Hedelm\u00e4llisess\u00e4 i\u00e4ss\u00e4 olevat naiset ostavat enemm\u00e4n kosmetiikkaa ja henkil\u00f6kohtaisia hoitotuotteita kuin muut amerikkalaiset ja altistuvat muita enemm\u00e4n ftalaateille.<br>\u2022 Tuore tutkimus viittaa siihen, ett\u00e4 dietyyliftalaatti, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleisesti hajusteissa ja muissa henkil\u00f6kohtaisissa hoitotuotteissa, vaurioittaa sperman DNA:ta, mik\u00e4 voi johtaa hedelm\u00e4tt\u00f6myyteen. Dietyyliftalaatilla saattaa olla my\u00f6s yhteytt\u00e4 keskenmenoihin ja synnynn\u00e4isiin ep\u00e4muodostumiin, ja se saattaa johtaa sy\u00f6p\u00e4\u00e4n ja j\u00e4lkel\u00e4isten hedelm\u00e4tt\u00f6myyteen.<br>\u2022 Ftalaattien on arveltu olevan yhteydess\u00e4 kilpirauhassairauksiin, tytt\u00f6vauvojen ennenaikaiseen rintojen kehittymiseen ja poikasiki\u00f6iden ja -lasten ep\u00e4normaaliin seksuaaliseen kehitykseen (peniksen alahalkio ja piilokiveksisyys).<br>\u2022 Raskaana olevien naisten verest\u00e4 on l\u00f6ydetty huolestuttavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ftalaatteja. Ne voivat l\u00e4p\u00e4ist\u00e4 istukan, ja niit\u00e4 l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n \u00e4idinmaidosta. Naiset altistuvat ftalaateille kotona, ty\u00f6paikalla, joka puolella.<br>\u2022 100 %:lla testatuista ihmisist\u00e4 on ftalaatteja virtsassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Koko elimist\u00f6\u00f6n kohdistuvat vaikutukset<\/p>\n\n\n\n<p>Koska hajustekemikaalit voivat imeyty\u00e4 ihoon ja ne voivat kulkeutua elimist\u00f6\u00f6n my\u00f6s hengitysilman tai ravinnon mukana, niill\u00e4 voi olla vaikutuksia mihin tahansa elimeen tai elinryhm\u00e4\u00e4n. Harvat ihmisill\u00e4 tehdyt tutkimukset ja suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 el\u00e4intutkimuksia osoittavat, ett\u00e4 ftalaatit, jotka ovat vain yksi ryhm\u00e4 hajusteiden sis\u00e4lt\u00e4mist\u00e4 monista kemikaaleista, voivat h\u00e4irit\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 ja kehityst\u00e4, muuttaa maksan ja munuaisten toimintaa, vahingoittaa syd\u00e4nt\u00e4 ja keuhkoja ja vaikuttaa veren hyytymiseen.<br>\u2022 Jotkut hajustekemikaaleista ovat karsinogeeneja. Monet ilmanraikastimet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t paradiklooribentseeni -nimist\u00e4 torjunta-ainetta, joka on karsinogeeni.<\/p>\n\n\n\n<p>Ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset<\/p>\n\n\n\n<p>Sis\u00e4- ja ulkoilman laatu: Hajusteet ovat haihtuvia yhdisteit\u00e4, ja niit\u00e4 vapautuu jatkuvasti ilmaan. Hajustettujen tuotteiden laajalle levinnyt k\u00e4ytt\u00f6 ja niiden valtava lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 aiheuttavat huomattavaa sis\u00e4- ja ulkoilman saastumista. Asiointi julkisissa rakennuksissa, osallistuminen yleisiin tapahtumiin, ihmisten vierell\u00e4 seisominen tai ulkona k\u00e4vely on monille vaikeaa ilmassa olevien hajusteiden vuoksi. Er\u00e4s norjalainen tutkimus l\u00f6ysi synteettisen myskin aineosia ulkoilmasta jopa hyvin syrj\u00e4isell\u00e4 alueella. Hajustekemikaaleja on l\u00f6ydetty todistettavasti juomavedest\u00e4, joista ja j\u00e4rvist\u00e4, ja ne saattavat haitata ihmisten, el\u00e4inten ja kasvien terveytt\u00e4. Veden laatu: J\u00e4tevesien puhdistus ei poista jatkuvasti lis\u00e4\u00e4ntyvi\u00e4 hajustekemikaalim\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja -tyyppej\u00e4, joista monet ovat hitaasti hajoavia ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. 292 miljoonaa amerikkalaista pesee ja kuivattaa vaatteensa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Useimmat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hajustettuja pyykinpesuaineita, jotka saastuttavat veden ja ilman. 31 hajustetuotteesta l\u00f6ydettyjen 20 yleisimm\u00e4n kemikaalin terveysriskit: Tiedot l\u00f6ytyv\u00e4t osoitteesta http:\/\/www.ourlittleplace.com\/perfume.html.<\/p>\n\n\n\n<p>USA:n ymp\u00e4rist\u00f6viraston (EPA) vuonna 1991 tekem\u00e4n tutkimuksen mukaan hajustekemikaalit voivat aiheuttaa:<br>sy\u00f6p\u00e4\u00e4<br>hengityksen lamaantumisesta johtuvia kuolemantapauksia<br>myrkyllisi\u00e4 hermostovaikutuksia (keskus- tai \u00e4\u00e4reishermostossa), koomaa, kouristuksia, p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4, depressiota, huimausta, \u00e4rtyisyytt\u00e4, sekavuutta, paniikkikohtauksia\/ahdistuneisuutta, muistamattomuutta, keskittymiskyvyn heikentymist\u00e4, uneliaisuutta, unettomuutta, n\u00e4k\u00f6kyvyn heikentymist\u00e4, turtumusta, tokkuraisuutta, py\u00f6rrytyst\u00e4, sammallusta, lihasten nykimist\u00e4, raajojen pistely\u00e4 ja lihaskoordinaation puutetta; jatkuva v\u00e4h\u00e4inen altistuminen hermomyrkyille voi johtaa eteneviin ja pysyviin aivovaurioihin<\/p>\n\n\n\n<p>hajusteiden hengitt\u00e4minen voi aiheuttaa astmaa, reaktiivisen hengitystiesairauden, hengitysvaikeuksia, ysk\u00e4\u00e4 sek\u00e4 nen\u00e4n, poskionteloiden, suun, kurkun ja keuhkojen limakalvojen kuivumista, \u00e4rsytyst\u00e4 ja tulehdusta, silmien \u00e4rsytyst\u00e4, ihon kuivumista ja halkeilemista, v\u00e4symyst\u00e4 immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n vaurioitumista, munuais- ja maksavaurioita pahoinvointia, oksentelua, vatsakipua, verenpaineen laskua tai nousua.<\/p>\n\n\n\n<p>Yksi viidest\u00e4 ihmisest\u00e4 saa oireita altistuessaan hajusteille.<\/p>\n\n\n\n<p>Tahallinen hajustealtistus julkisilla paikoilla<\/p>\n\n\n\n<p>Hajusteita levitet\u00e4\u00e4n ilmanvaihtokanavien ja erillisten laitteiden kautta monissa julkisissa tiloissa, mm. lentokoneissa ja rakennuksissa (toimistoissa, kaupoissa, ravintoloissa, hotelleissa, lentokentill\u00e4, sairaaloissa, hoitokodeissa jne.).<\/p>\n\n\n\n<p>Hajusteita kehitet\u00e4\u00e4n<\/p>\n\n\n\n<p>\u2022 lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n \u201dmiellytt\u00e4v\u00e4\u00e4\u201d tuoksua ilmaan (ruoan tuoksua ostoskeskuksiin ja kukkaistuoksua kauppoihin)<br>\u2022 peitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huonoa ilmanlaatua ja riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ilmanvaihtoa (hajuja, tupakansavua, pakokaasuja, torjunta-aineita, hometta sek\u00e4 huonekaluista, matoista, laitteista ja siivousaineista haihtuvia kemikaaleja jne.)<br>\u2022 muuttamaan ihmisten mielialaa ja k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 (lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6n tuottavuutta, lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4hitt\u00e4ismyynti\u00e4, rentouttamaan ihmisi\u00e4 mahdollisesti stressaavissa paikoissa tai tilanteissa, kuten lentokentill\u00e4, maanalaisissa jne., sek\u00e4 peitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ep\u00e4miellytt\u00e4vi\u00e4 hajuja sairaaloissa ja hoitokodeissa) Mainokset luovat illuusion, ett\u00e4 hajustettujen tuotteiden k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t ovat onnellisia, seksuaalisesti puoleensavet\u00e4vi\u00e4, suosittuja, muodikkaita, puhtaalle ja raikkaalle tuoksuvia, hyvi\u00e4 \u00e4itej\u00e4 ja isi\u00e4 sek\u00e4 hoitavat kotinsa loistavasti. Ihmisten tarkoitushakuinen altistaminen hajustekemikaaleille (mielialan muuttamiseksi ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisen manipuloimiseksi) on ep\u00e4eettist\u00e4 ilman heid\u00e4n tietoista suostumustaan.<\/p>\n\n\n\n<p>HAJUSTEKEMIKAALEJA ON JOKA PUOLELLA!<\/p>\n\n\n\n<p>Mietip\u00e4 kuinka paljon osuutta niill\u00e4 voi olla seuraaviin synkkiin tilastotietoihin:<\/p>\n\n\n\n<p>Yksi 2,18 ihmisest\u00e4 sairastuu sy\u00f6p\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>62 % amerikkalaisista on ylipainoisia tai liikalihavia, 31 % aikuisista (59 miljoonaa) on luokiteltu liikalihaviksi, 6-19 vuotiaista 15 % (9 miljoonaa), ja 2-5 -vuotiaista 10 % on sairaalloisen lihavia.<\/p>\n\n\n\n<p>16 miljoonalla amerikkalaisella on diabetes, ja nuorison keskuudessa kakkostyypin diabetes lis\u00e4\u00e4ntyy epidemian tavoin.<\/p>\n\n\n\n<p>USA:ssa 25 miljoonalla ihmisell\u00e4 on krooninen maksasairaus, 8-9 miljoonalla on pitk\u00e4lle edennyt maksasairaus, ja 4-5 miljoonalla maksan vajaatoimintaa.<\/p>\n\n\n\n<p>20 miljoonalla on krooninen munuaissairaus.<\/p>\n\n\n\n<p>17,3 miljoonalla amerikkalaisella on astma; astma ja astmaan liittyv\u00e4t kuolemantapaukset ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet 75 % vuodesta 1980.<\/p>\n\n\n\n<p>21 miljoonalla on ruokatorven refluksitauti (GERD eli gastroesophageal reflux disease).<\/p>\n\n\n\n<p>25 miljoonalla on migreeni\u00e4, ja 45 miljoonalla on kroonista, ankaraa p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Yksi kuudesta lapsesta USA:ssa k\u00e4rsii neurologisista ongelmista kuten autismista, aggressiosta, dysleksiasta tai ADHD:st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Arviolta 25 % amerikkalaispariskunnista on hedelm\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. Siitti\u00f6solujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on pudonnut puoleen viimeksi kuluneiden 50 vuoden aikana.<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4hes puolet kaikista raskauksista USA:ssa p\u00e4\u00e4ttyy siki\u00f6n tai vastasyntyneen kuolemaan tai vauva ei ole terve.<\/p>\n\n\n\n<p>49 %:lla amerikkalaisista on nukahtamis- tai nukkumisvaikeuksia<\/p>\n\n\n\n<p>40 % aikuisista USA:ssa k\u00e4rsii kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai muista kilpirauhasongelmista.<\/p>\n\n\n\n<p>35 miljoonalla amerikkalaisella on kroonisia nen\u00e4n sivuontelotulehduksia, 9 miljoonalla on nuhaa.<\/p>\n\n\n\n<p>20 %:lla kaikista amerikkalaisista on allergiaa.<\/p>\n\n\n\n<p>13 %:lla aikuisista on ahdistuneisuush\u00e4ri\u00f6it\u00e4, jotka ovat USA:n suurin mielenterveysongelma.<\/p>\n\n\n\n<p>25 %:lla aikuisista on korkea verenpaine. Kemikaaliyliherkkyytt\u00e4 sairastaville hajustealtistus voi merkit\u00e4 terveysuhkaa tai jopa hengenvaaraa. Hajustekemikaaleille altistuminen kasvattaa jokaisen ihmisen elimist\u00f6ss\u00e4 synteettisten kemikaalien aiheuttamaa kokonaiskuormitusta, mik\u00e4 saattaa huomattavasti lis\u00e4t\u00e4 terveysriskej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00c4IVITT\u00c4INEN KEMIKAALIALTISTUS ON LAAJA-ALAISTA\u2026 JA LIS\u00c4\u00c4NTYV\u00c4\u00c4!<br>\u2022 Ainakin 30 % USA:n v\u00e4est\u00f6st\u00e4 reagoi yhteen tai useampaan synteettiseen aineeseen.<br>\u2022 T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 noin 80.000-100.000 synteettist\u00e4 kemikaalia, ja joka vuosi otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n arviolta 1000 uutta kemikaalia, joista suurimman osan vaikutuksia ihmisen terveyteen ei ole tutkittu (ei yksitt\u00e4isten kemikaalien eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n eri kemikaalien yhteisvaikutusta).<br>\u2022 Jatkuva altistuminen n\u00e4ille yleisille ja kaikkialle pienin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin\u00e4 levi\u00e4ville kemikaaleille voi aiheuttaa ensireaktion yhdelle kemikaalille ja sen j\u00e4lkeen laajenevan vaikutuksen, jolloin henkil\u00f6 reagoi moniin muihinkin kemikaaleihin.<br>\u2022 Yleinen kemikaaliherkistym\u00e4 on krooninen sairaus, joka on levinnyt laajalle ja lis\u00e4\u00e4ntyy h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4\u00e4 vauhtia.<br>\u2022 Kemikaaleja on kaikkialla, joten on \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 valita aina \u201dmyrkytt\u00f6mi\u00e4\u201d vaihtoehtoja.<\/p>\n\n\n\n<p>MONET TUOTTEET VOIVAT SIS\u00c4LT\u00c4\u00c4 HAJUSTEKEMIKAALEJA:<br>huuhteluaineet, pyykinpesuaineet, saippuat (pala- ja nestesaippuat), astianpesuaineet, valkaisuaineet, ilmanraikastimet (rakennuksissa, autoissa jne.), desinfiointisuihkeet, torjunta-aineet, kynttil\u00e4t, nen\u00e4liinat ja wc-paperit, muovikassit, keitti\u00f6j\u00e4tteet, vaipat, vaatteet ja tekstiilit, lelut, kirjat, hiustenhoitotuotteet (hiuslakat, sampoot, hoitoaineet, geelit), kosmetiikka, k\u00e4si- ja vartalovoiteet, kylpysuolat ja -\u00f6ljyt, deodorantit, antiperspirantit, partavaahdot, partavedet, hajuvedet, k\u00f6lninvedet, kynsilakat ja kynsilakanpoistoaineet, mainosmateriaalit, hajustetut paperit ja aikakauslehdet, huopakyn\u00e4t, ruokien lis\u00e4aineet, kissanhiekka jne. Tuotteiden hajustamiseen k\u00e4ytett\u00e4vien teollisten hajusteraaka-aineiden myynti kaksinkertaistui vuodesta 1980 vuoteen 1989 (ja t\u00e4m\u00e4n trendin voidaan olettaa dramaattisesti kiihtyneen siit\u00e4 l\u00e4htien)! Nykyinen runsas hajustettujen tuotteiden tarjonta sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 voimakkaampia, haihtuvampia ja pitk\u00e4kestoisempia tuoksuja, mik\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ihmisten altistuminen myrkyllisille tuoksukemikaaleille on lis\u00e4\u00e4ntynyt dramaattisesti!! Viranomaiset eiv\u00e4t suojele ihmisi\u00e4 tuoksukemikaaleja sis\u00e4lt\u00e4vilt\u00e4 tuotteilta Vaikka ihmiset altistuvat jatkuvasti joka puolella tuhansien tuotteiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4lle tuntemattomalle m\u00e4\u00e4r\u00e4lle hajustekemikaaleja, viranomaiset eiv\u00e4t juurikaan s\u00e4\u00e4tele tai valvo niiden turvallisuutta.<br>\u2022 Liikesalaisuuslains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n vedoten valmistajien ei tarvitse paljastaa hajusteraaka-aineita eik\u00e4 niiden turvallisuustestien tuloksia kenellek\u00e4\u00e4n tarkasti ja totuudenmukaisesti, ei edes Yhdysvaltain l\u00e4\u00e4kelaitokselle (FDA) tai Kanadan terveysviranomaisille (Health Canada).<br>\u2022 FDA ei tarkasta kosmetiikkatuotteiden tai niiden raaka-aineiden turvallisuutta, eik\u00e4 se voi vaatia valmistajia tekem\u00e4\u00e4n turvallisuustestej\u00e4 ennen tuotteiden laskemista markkinoille.<br>\u2022 Hajustekemikaaleja ei tarvitse luetella tuoteselosteessa.<br>\u2022 Hajusteteollisuus s\u00e4\u00e4telee toimintaansa etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 itse. Markkinoilla on valikoima hajusteettomia tuotteita, pit\u00e4\u00e4 vain lukea tuoteselosteet tarkasti. Harhaanjohtavat mainossanat, kuten luonnollinen, kukkais-, allergiatestattu, luonnon tuoksu ja kukkien nimet saavat ihmiset luulemaan, ett\u00e4 tuote on turvallinen, vaikkei se sit\u00e4 olisikaan. Jotkut tuoksuttomat ja hajusteettomat tuotteet voivat sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 peitetuoksuja, jotka peitt\u00e4v\u00e4t muiden raaka-aineiden hajua. 2007 Klaus\u00a9Tekij\u00e4noikeus Ferlow<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4hdeluettelo: Focus on Fragrance and Health, Louise Kosta Our Toxic World, Doris Rapp, MD Death in the Air, Dr. Leonhard Horowitz Healing the Planet, A Primer in Environmental Medicine, Jozef J. Krop, MD, FAAM Dispatches from the war zone of environmental health, Helke Ferrie, Medical Science Reporter 100.000.000 GUINEA PIGS, Dangers in Everyday Foods, Drugs and Cosmetics, Arthur Kallet &amp; F.J. Schlink The Cancer Smart Consumer Guide, Labour Environmental Alliance Society, Vancouver, B.C. Acute Toxic Effects of Fragrance Products, Rosalind &amp; Julius Anderson Less Toxic Alternatives, Carolyn Gorman http:\/\/www.fpinva.org (Fragrance Products Information Network) http:\/\/www.nottoopretty.org http:\/\/www.noharm.org T\u00e4m\u00e4 artikkeli on tarkoitettu vain tiedotusluonteiseksi. Jos voit huonosti tai olet sairas, ole hyv\u00e4 ja ota yhteytt\u00e4 terveydenhoidon ammattilaisiin.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">3. Genotyyppien tapaus-verrokki-tutkimus monikemikaaliyliherkkyydess\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p>Alkuper\u00e4inen teksti on julkaistu epidemiologian kansanv\u00e4lisess\u00e4 tiedelehdess\u00e4 International Journal of Epidemiology 2004, 33, 971-8 ja alkuper\u00e4inen teksti on luettavissa englanniksi&nbsp;<a href=\"http:\/\/www.ncbi.nlm.nih.gov\/pubmed\/?term=International+Journal+of+Epidemiology+2004%2C+33%2C+971-8\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>. Suomennoksen julkaisuun on saatu lupa alkuper\u00e4isen tekstin kustantajalta. Tekstin on suomentanut DKK P\u00e4ivi Siren.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomennos:<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Genotyyppien tapaus-verrokki-tutkimus monikemikaaliyliherkkyydess\u00e4:<\/h3>\n\n\n\n<p>CYP2D6, NAT1, NAT2, PON1, PON2 ja MTHFR Gail McKeown-Eyssen 1*, Cornelia Baines 2, David E. C. Cole 3, Nicole Riley 2, Rachel F. Tyndale 4, Lynn Marshall 5, Vartouhi Jazmaji 2<\/p>\n\n\n\n<p>1&nbsp;Kansanterveystieteen laitos, Toronton yliopisto, Toronto; Ravitsemustieteen laitos,<br>&nbsp;&nbsp;Toronton yliopisto, Toronto<br>2&nbsp;Kansanterveystieteen laitos, Toronton yliopisto, Toronto<br>3&nbsp;Laboratoriol\u00e4\u00e4ketieteen ja patologian laitos, Toronton yliopisto, Toronto;<br>&nbsp;&nbsp;L\u00e4\u00e4ketieteen laitos, Toronton yliopisto, Toronto; Lastentautiopin laitos (perinn\u00f6llisyystiede),<br>&nbsp;&nbsp;Toronton yliopisto, Toronto<br>4&nbsp;Riippuvuussairauksien ja mielenterveyden keskus, Toronto; Farmakologian laitos,<br>&nbsp;&nbsp;Toronton yliopisto, Toronto<br>5&nbsp;Ymp\u00e4rist\u00f6terveyden klinikan yksikk\u00f6, Toronton naisten yliopistollinen sairaala, Toronto;<br>&nbsp;&nbsp;Kiert\u00e4v\u00e4 hoitokeskus, Sunnybrook ja Naisten yliopistollinen terveystieteen keskus,<br>&nbsp;&nbsp;Toronto * jolle kirjeenvaihto pit\u00e4\u00e4 osoittaa. S-posti: gail.eyssen@utoronto.ca<\/p>\n\n\n\n<p>TAUSTA: Monikemikaaliyliherkkyyden (MCS) syyksi on ehdotettu vaillinaista myrkyllisten kemikaalien aineenvaihduntaa. Koska perim\u00e4n vaihtelut muuttavat kemiallisten yhdisteiden aineenvaihduntanopeutta, t\u00e4m\u00e4 tutkimus suunniteltiin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n, eroavatko l\u00e4\u00e4keaineenvaihduntaentsyymien geneettiset polymorfiat MCS-potilailla ja kontrollitapauksilla.<\/p>\n\n\n\n<p>MENETELM\u00c4T: Tutkimukseen valittiin osanottajiksi eurooppalaistaustaisia naisia (203 potilasta ja 162 verrokkia) laajemmasta tapaus-verrokkitutkimuksesta joka perustui toistettaviin ja validoituihin tapausten m\u00e4\u00e4rittelyihin. Entsyymien CYP2D6, NAT1, NAT2, PON1 ja PON2 tavalliset geneettiset polymorfiat m\u00e4\u00e4ritettiin.<\/p>\n\n\n\n<p>TULOKSET: Potilastapausten ja kontrollitapausten vertailussa l\u00f6ydettiin tilastollisesti merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja CYP2D6-(P = 0.02) ja NAT2-entsyymien (P = 0.03) genotyyppien jakautumisessa. Kun vertailukohtana pidettiin homotsygoottista inaktiivista (CYPD6) tai hidasta (NAT2) metaboloijaa, olivat potilaat merkitt\u00e4v\u00e4sti verrokkeja todenn\u00e4k\u00f6isemmin CYP2D6 homotsygoottisesti aktiivisia (OR = 3.36, P = 0.01) ja NAT2 nopeita (OR = 4.14, P = 0.01). Samoin potilaiden todenn\u00e4k\u00f6isyys olla heterotsygoottisia PON1-55:n (OR = 2.05, P = 0.04) ja PON1-192:n suhteen (OR = 1.57, P = 0.04) oli merkitt\u00e4v\u00e4sti suurempi.<\/p>\n\n\n\n<p>JOHTOP\u00c4\u00c4T\u00d6KSET: Geneettinen alttius MCS:lle saattaa liitty\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6kemikaalien muuttuneeseen biologiseen k\u00e4sittelyyn. CYPD26-entsyymi aktivoi ja inaktivoi myrkyllisi\u00e4 aineita: NAT2-entsyymi bioaktivoi aryyliamiineja proteiineihin sitoutuviksi metaboliiteiksi. Geenienv\u00e4liset vuorovaikutukset CYPD6:n ja NAT2:n v\u00e4lill\u00e4 viittaavat siihen, ett\u00e4 n\u00e4iden molempien entsyymien nopeaan toimintaan saattaa liitty\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti kohonnut riski (OR = 18.7, P = 0.002). Tuloksemme ovat saman suuntaisia niiden havaintojen kanssa, joissa havaitaan yhteys PON1- heterotsygoottisuuden ja Persianlahden sodan syndrooman neurologisten oireiden v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen osoitus MCS:n ja l\u00e4\u00e4keaineenvaidunnan entsyymien geneettisen vaihtelun v\u00e4lisest\u00e4 yhteydest\u00e4, ja se tulee toistaa. Havaittu yhteys viittaa siihen, ett\u00e4 geneettisesti vaihteleva myrkyllisten aineiden aineenvaihdunta saattaa olla uusi t\u00e4rke\u00e4 tutkimussuunta MCS-potilaiden kohdalla.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">4. Kemikaaliyliherkkien kehon myrkynpoistoj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 l\u00f6ydetty toimintah\u00e4iri\u00f6it\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p><em>De Luca C, Scordo MG, Cesareo E, Pastore S, Mariani S, Maiani G, Stancato A, Loreti B, Valacchi G, Lubrano C, Raskovic D, De Padova L, Genovesi G, Korkina LG, Toxicol Appl Pharmacol. 2010 Nov 1;248(3):285-92. Epub 2010 Apr 27.&nbsp;<a href=\"http:\/\/www.ncbi.nlm.nih.gov\/pubmed\/20430047\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">http:\/\/www.ncbi.nlm.nih.gov\/pubmed\/20430047<\/a><\/em><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Artikkeli kokonaisuudessaan suomennettuna t\u00e4ss\u00e4 linkiss\u00e4:<\/strong><br><a href=\"https:\/\/hajusteyliherkkyys.com\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/deLucaSuomeksi.pdf\" data-type=\"link\" data-id=\"https:\/\/hajusteyliherkkyys.com\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/deLucaSuomeksi.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Monikemikaaliherkkyyden biologinen m\u00e4\u00e4rittely hapetus\u2013pelkistystilan ja sytokiinien profiloinnin eik\u00e4 vierasaineita metaboloivien entsyymien polymorfismin kautta<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Vuonna 2010 de Lucan tutkijaryhm\u00e4n tutkimuskohteena oli 133 italialaista kemikaaliyliherkk\u00e4\u00e4 eli mcs\u2013potilasta, 93 potilasta, joilla joitakin mcs-oireita ja 218 verrokkia eli tervett\u00e4 henkil\u00f6\u00e4. Merkitt\u00e4vi\u00e4 terveist\u00e4 poikkeavia muutoksia todettiin kemikaaliyliherkill\u00e4 seuraavissa veriarvoissa:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Potilaiden punasoluissa seuraavien kemikaalien poistoon elimist\u00f6st\u00e4 osallistuvan entsyymien: katalaasin ja glutationi-S-transferaasien (GST) aktiivisuus on alempi ja yhden myrkynpoistoentsyymin eli glutationiperoksidaasin aktiivisuus oli suurempi kuin terveill\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li>Potilaiden plasmassa sek\u00e4 hapettuneen ett\u00e4 pelkistyneen glutationin tasot ovat alemmat kuin terveill\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li>Potilaiden plasmassa ovat nitriitti\/nitraatti -tasot korkeammat kuin terveill\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li>Potilaiden punasolujen kalvojen rasvahappoprofiili on siirtynyt kohti tyydyttyneit\u00e4 rasvahappoja.<\/li>\n\n\n\n<li>Plasmassa potilailla ovat koholla seuraavien sytokiinien arvot:- IFN-gamma, (interferoni-gamma)<br>&#8211; IL-8, (interleukiini 8)<br>&#8211; IL-10, (interleukiini 10)<br>&#8211; MCP-1, (monosyyttien kemotaktinen proteiini 1)<br>&#8211; PDGFbb, (verihiutaleper\u00e4inen kasvutekij\u00e4)<br>&#8211; VEGF, (verisuonen endoteelin (= epiteelin eli pinnan) kasvutekij\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Muutokset sairastuneiden elimist\u00f6ss\u00e4 viittaavat vierasaineiden aineenvaihdunnasta eli elimist\u00f6n myrkynpoistosta ja antioksidanttitoiminnasta vastaavien entsyymien puutokseen tai toimintah\u00e4iri\u00f6ihin MCS-potilailla.<\/p>\n\n\n\n<p>\u00a9 Hake ry 2010<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">5. V\u00e4it\u00f6s: Kosteusvaurioituneet tilat aiheuttavat kemikaaliyliherkkyytt\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p>Hyv\u00f6nen, Saija, \u201dPersistent respiratory problems, neurologic, cardiac, muscle and joint symptoms of occupants in water and microbe damaged buildings\u201d, 2022, Turun yliopisto<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4\u00e4ketieteen lisensiaatti Saija Hyv\u00f6sen v\u00e4it\u00f6skirjan aiheena ovat kosteus- ja mikrobivaurioituneissa rakennuksissa ty\u00f6skentelevien ty\u00f6tekij\u00f6iden ja opiskelevien koululaisten pitk\u00e4aikaiset terveysongelmat kuten kemikaaliyliherkkyyteen (MCS) sairastuminen. Hyv\u00f6sen v\u00e4it\u00f6skirja on ensimm\u00e4inen Suomessa, jossa on tutkittu, miten paljon ns. sairaan talon sis\u00e4ilma laukaisee kemikaaliyliherkkyytt\u00e4. Nyt julkaistu Hyv\u00f6sen v\u00e4it\u00f6skirja osoittaa, ett\u00e4 kosteusvauriomikrobeille alistuminen moninkertaistaa riskin sairastua kemikaaliyliherkkyyteen.<\/p>\n\n\n\n<p>Seuraavana on suomennettuna otteita v\u00e4it\u00f6skirjasta.<\/p>\n\n\n\n<p>Saija Hyv\u00f6sen v\u00e4it\u00f6skirja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 katsauksen aiempiin tieteellisiin tutkimuksiin, jossa monia kognitiivisia, fyysisi\u00e4 ja emotionaalisia oireita on pystytty yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n sairaiden sis\u00e4tilojen erilaisiin kosteus- ja mikrobivauriokasvustoihin, (mm. mikrobeihin, homesieniin ja bakteereihin sek\u00e4 n\u00e4iden aineenvaihduntatuotteisiin ja ainesosiin sek\u00e4 ameboihin ett\u00e4 my\u00f6s n\u00e4iden yhteisvaikutuksiin). T\u00e4llaisia oireita ovat mm. useat infektiot esim. poskiontelo- tai korvatulehdukset, allergiat (esim. allerginen nuha), nivel- ja lihassairaudet, esim. niveltulehdus, syd\u00e4mentykytys, uupumus, huonovointisuus ja ruuansulatuselimist\u00f6n oireilu, neurologiset ja kognitiiviset oireet (mm. muisti- ja oppimisongelmat) sek\u00e4 emotionaaliset oireet kuten masennus. Esim. Neuropsykologisten testien mukaan kognitiivisten toimintojen heikkeneminen hometalossa oli er\u00e4\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa samanlaista kuin lieviss\u00e4 aivovaurioissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Hyv\u00f6sen v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksessa mukana olleiden tilojen ongelmat todennettiin niist\u00e4 otetuin monin n\u00e4yttein, (rakenne-, p\u00f6ly- ja ilman\u00e4ytteet). Aikuisien ty\u00f6tiloina olivat Oulun poliisilaitos ja K\u00e4til\u00f6opiston synnytyssairaala. Poliisilaitoksella tutkittiin ensin astmaan sairastumisia. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen tutkittiin laajemmin niin poliisilaitoksella kuin sairaalassakin ty\u00f6skennelleiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden ja sis\u00e4ilmaltaan ongelmaisessa koulussa opiskelleiden lasten terveytt\u00e4. Seuraavaksi k\u00e4yd\u00e4\u00e4n lyhyesti l\u00e4pi kunkin tutkimuksen p\u00e4\u00e4tulokset.<\/p>\n\n\n\n<p>21 TY\u00d6NTEKIJ\u00c4\u00c4 SAIRASTUI PUOLESSA VUODESSA ASTMAAN OULUN POLIISILAITOKSELLA<\/p>\n\n\n\n<p>Oulun poliisilaitoksella suoritettiin kosteusvaurion korjaussaneeraus vuosina 2015 &#8211; 2017. Tuona puolen vuoden aikana 138 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 otti sis\u00e4ilmaoireilun takia yhteytt\u00e4 ty\u00f6terveyshuoltoon. Ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 21 sairastui astmaan. Heill\u00e4 oli vaikeat taudinkuvat eiv\u00e4tk\u00e4 astmal\u00e4\u00e4kkeet auttaneet suurinta osaa (81 %) sairastuneista. Astma oli pitk\u00e4aikainen, sill\u00e4 2,5 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 altistumisesta kukaan ei ollut parantunut astmastaan. Jokaisen astmaan sairastuneen ty\u00f6tiloista otetuista n\u00e4ytteist\u00e4 l\u00f6ytyi soluille myrkyllist\u00e4 p\u00f6ly\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>TERVEIST\u00c4 TY\u00d6NTEKIJ\u00d6IST\u00c4 22 % SAIRASTUI MCS:\u00c4\u00c4N HOMEISELLA POLIISIASEMALLA<\/p>\n\n\n\n<p>Seuraavan tutkimuksen aineistona oli 116 poliisia tai avustavaan henkil\u00f6kuntaan kuuluvaa (66 % miehi\u00e4), jotka altistuivat kosteusvauriomikrobeille monista vesivaurioista vuosia k\u00e4rsineell\u00e4 Oulun poliisiasemalla. Talossa otetuista p\u00f6lyn\u00e4ytteist\u00e4 l\u00f6ytyi siitti\u00f6testeiss\u00e4 myrkyllisyytt\u00e4 ja lukuisia kosteusvauriomikrobeja, (mm. Aspergillus versicolor, Aspergillus restricti, Fusarium, Engyodontium, Sphaeropsidalis ja Actinobacteria). Poliisien oireilu selvi\u00e4\u00e4 alla olevasta taulukosta 1. Usealla oli monia oireita.<\/p>\n\n\n\n<p>Taulukko 1. Erilaisten oireiden esiintyvyys homeiselle poliisiasemalle altistuneilla ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 (altistuneet) ja hometaloille altistumattomilla toimistoty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 eli verrokeilla.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"727\" height=\"190\" src=\"https:\/\/hajusteyliherkkyys.com\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/kuva1.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-598\" srcset=\"https:\/\/hajusteyliherkkyys.com\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/kuva1.png 727w, https:\/\/hajusteyliherkkyys.com\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/kuva1-300x78.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 727px) 100vw, 727px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>* Sattumalta verrokeissa astmaa sairasti jopa 20 %. Suomalaisista astmaa sairastaa n. 9,5 % &#8211; 11 %.<\/p>\n\n\n\n<p>Poliisilaitoksen (sek\u00e4 my\u00f6s k\u00e4til\u00f6opiston ks. seuraava kappale) potilaiden kontrolliryhm\u00e4n\u00e4 toimivat 45 henkil\u00f6\u00e4, jotka ty\u00f6skenteliv\u00e4t suomalaisessa toimistorakennuksessa eik\u00e4 tiedossa ollut, ett\u00e4 he olisivat altistuneet sis\u00e4ilmaongelmille ty\u00f6paikoillaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Aiemmin terveist\u00e4 poliiseista ja avustavaan henkil\u00f6kuntaan kuuluvista ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 yli viidesosa eli 22 % (25 henkil\u00f6\u00e4) sairastui ty\u00f6skentelyns\u00e4 aikana MCS:\u00e4\u00e4n, kun verrokeista vain 9 % k\u00e4rsi MCS:st\u00e4. T\u00e4st\u00e4 huomataan, ett\u00e4 homealtistuminen altistaa MCS:n puhkeamiselle. Neurologisilla oireilla ja MCS:\u00e4\u00e4n sairastumisella oli yhteys. Nelj\u00e4st\u00e4 tai useammasta neurologisesta oireesta k\u00e4rsineist\u00e4 71 % sairasti my\u00f6s MCS:\u00e4\u00e4, kun harvemmista neurologista oireista k\u00e4rsineist\u00e4 vain 13 % k\u00e4rsi MCS:st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>HOMEISELLA K\u00c4TIL\u00d6OPISTOLLA TY\u00d6SKENNELLEIST\u00c4 40 % SAIRASTUI MCS:\u00c4\u00c4N<\/p>\n\n\n\n<p>Kolmannessa tutkimuksessa tutkittiin 90 K\u00e4til\u00f6opistolla homevaurioille altistunutta hoitajaa tai k\u00e4til\u00f6\u00e4 (100 % naisia). Vertailuryhm\u00e4n\u00e4 oli 45 toimistovirkailijaa ilman homealtistumisia. K\u00e4til\u00f6opistosta otetuista n\u00e4ytteist\u00e4 l\u00f6ytyi haitallista mikrobikasvustoa (mm. Penicillium spp, Actinomyces, Aspergillus sp, Paecilomyces vario, Cladosporium sp, Aspergillus niger, Aspergillus sydowii ja Exophiala spp.)<\/p>\n\n\n\n<p>K\u00e4til\u00f6opistolla ty\u00f6skennelleist\u00e4 40 % (36 naista) sairastui MCS:\u00e4\u00e4n, kun verrokkiryhm\u00e4ss\u00e4 MCS:st\u00e4 k\u00e4rsi 9 %. MCS:\u00e4\u00e4n sairastuneiden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen ty\u00f6skentelyaika k\u00e4til\u00f6opistolla oli 7,8 vuotta, kun taas niiden, jotka eiv\u00e4t sairastuneet MCS:\u00e4\u00e4n, keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen ty\u00f6skentelyaika oli 4,9 vuotta. N\u00e4in ollen pidempi altistumisaika mikrobikasvustolle lis\u00e4si todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 sairastua MCS:\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>K\u00e4til\u00f6opistolla altistuneista 62 % k\u00e4rsi keskushermosto-oireista, kun verrokeista niit\u00e4 oli 11 %:lla. Rytmih\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 k\u00e4rsi altistuneista 57 % ja verrokeista 2,4 %. Migreeni\u00e4 oli 22 %:lla altistuneista ja 6,7 %:lla verrokeista. Astmasta k\u00e4rsi 57 % altistuneista ja 20 % verrokeista.<\/p>\n\n\n\n<p>HOMEKOULUSSA OIREILLAAN PALJON &#8211; TERVEESS\u00c4 EI JUURIKAAN<\/p>\n\n\n\n<p>Koulututkimukseen osallistui 47 i\u00e4lt\u00e4\u00e4n 6 -15 -vuotiasta oppilasta, joilla oli monia oireita koulussa. Verrokkiryhm\u00e4n\u00e4 oli 56 samanik\u00e4ist\u00e4 saman alueen koululaista, joiden koulussa ei ollut tiett\u00e4v\u00e4sti sis\u00e4ilmaongelmia.<\/p>\n\n\n\n<p>Koulusta, jossa oireiltiin paljon, otettiin lukuisia n\u00e4ytteit\u00e4 ja niist\u00e4 l\u00f6ytyi monia kosteusvauriomikrobeja, (mm. Aspergillus sp, Penicillium spp, Scopulariopsis sp, Actinomyces, Cladosporium sp, Tritirachium, Eurotium sp ja Fusarium). Sis\u00e4ilmaongelmille altistuneessa koulussa esiintyi monia oireita (esim. hengitystieoireilua ja neurologisia oireita) merkitt\u00e4v\u00e4sti enemm\u00e4n kuin terveess\u00e4 verrokkikoulussa, (ks. alla oleva taulukko 2). MCS oli koululaisten keskuudessa melko harvinaista, altistuneessa koulussa siit\u00e4 k\u00e4rsi 4 lasta ja verrokkikoulussa yksi oppilas.<\/p>\n\n\n\n<p>Taulukko 2. Sis\u00e4ilmaongelmaisessa koulussa altistuneiden koululaisten ja terveess\u00e4 koulussa opiskelleiden verrokkikoululaisten oireilu.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"727\" height=\"312\" src=\"https:\/\/hajusteyliherkkyys.com\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/kuva2.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-599\" srcset=\"https:\/\/hajusteyliherkkyys.com\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/kuva2.png 727w, https:\/\/hajusteyliherkkyys.com\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/kuva2-300x129.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 727px) 100vw, 727px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>YHTEENVETO<\/p>\n\n\n\n<p>Kaikilla kosteusvaurioituneissa tiloissa ty\u00f6skennelleill\u00e4 tai opiskelleilla tutkituilla oli kohonnut riski sairastua neurologiseen oireiluun, hengitystieoireisiin sek\u00e4 uupumiseen. Yhteenvetona voidaan sanoa, ett\u00e4 aikuisilla oli lis\u00e4ksi kohonnut riski syd\u00e4noireisiin ja monikemikaaliherkkyyteen ja lapsilla puolestaan korvatulehduksiin, maha-suolikanavan oireisiin sek\u00e4 lihas- ja niveloireisiin. Tulokset osoittavat, ett\u00e4 rakennusten myrkyllisille kosteusvauriomikrobeille altistumisen yhteydess\u00e4 puhkeava astma on vakava ja pysyv\u00e4 sairaus. Kosteusvauriomikrobit voivat aiheuttaa my\u00f6s muiden elinryhmien kuin hengitysteiden oireilua ja ne voivat johtaa kemikaaliyliherkkyyden puhkeamiseen.<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4hde:<br>Hyv\u00f6nen, Saija, \u201dPersistent respiratory problems, neurologic, cardiac, muscle and joint symptoms of occupants in water and microbe damaged buildings\u201d, 2022, Turun yliopisto, https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-29-8875-4<\/p>\n\n\n\n<p>LIS\u00c4TIETOA:<\/p>\n\n\n\n<p>https:\/\/seura.fi\/asiat\/ajankohtaista\/nain-mehilainen-vaiensi-laakarinsa-suukapulasopimus-rajoitti- julkisia-esiintymisia\/<\/p>\n\n\n\n<p>https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-12483829 lainaus:&#8221;Terveydenhuolto- ja sosiaaliturvaj\u00e4rjestelm\u00e4lle arvioidaan aiheutuvan vuosittain jopa 450\u2013960 miljoonan euron kulut kiinteist\u00f6jen kosteusvaurioiden vuoksi. Arvio perustuu vuoden 2012 tietoihin.&#8221;<\/p>\n\n\n\n<p>https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-12522420, &#8221;Saija Hyv\u00f6sen tutkimus todisti Oulun poliisitalon ja K\u00e4til\u00f6opiston joukkosairastumisien johtuvan sis\u00e4ilmasta \u2013 se ei kuitenkaan muuta mit\u00e4\u00e4n Monikemikaaliherkkyyden yliesiintyvyys oli yksi Saija Hyv\u00f6sen v\u00e4it\u00f6stutkimuksen kiinnostavista l\u00f6yd\u00f6ist\u00e4. Sis\u00e4ilmatutkimukseen saa kuitenkin yh\u00e4 heikommin rahoitusta.&#8221;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>SIS\u00c4LT\u00d6: 1. Testit vahvistavat itseilmoitetun hajusteyliherkkyyden T\u00e4m\u00e4n artikkelin on prof Mats Benden luvalla suomentanut DKK P\u00e4ivi Siren. Alkuper\u00e4inen englanninkielinen artikkeli [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"class_list":["post-503","page","type-page","status-publish","hentry"],"uagb_featured_image_src":{"full":false,"thumbnail":false,"medium":false,"medium_large":false,"large":false,"1536x1536":false,"2048x2048":false},"uagb_author_info":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/hajusteyliherkkyys.com\/author\/admin\/"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"SIS\u00c4LT\u00d6: 1. Testit vahvistavat itseilmoitetun hajusteyliherkkyyden T\u00e4m\u00e4n artikkelin on prof Mats Benden luvalla suomentanut DKK P\u00e4ivi Siren. Alkuper\u00e4inen englanninkielinen artikkeli [&hellip;]","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/hajusteyliherkkyys.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/503","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/hajusteyliherkkyys.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/hajusteyliherkkyys.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hajusteyliherkkyys.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hajusteyliherkkyys.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=503"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/hajusteyliherkkyys.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/503\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":600,"href":"https:\/\/hajusteyliherkkyys.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/503\/revisions\/600"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/hajusteyliherkkyys.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=503"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}