Yhdistys on vuodesta 2021 alkaen palkinnut sairastuneiden eteen merkittävästi töitä tehneitä ihmisiä tai tahoja ”Sisäilmasankari”- kunniakirjoilla. Ensimmäisen kunniakirjan sai Rataskodit Oy, joka tekee kemikaaliyliherkkyyden takia kodittomille asunnoksi sopivia hirsivaunuja.Vuonna 2022 kunniakirjan sai lääketieteentohtori Saija Hyvönen väitöskirjastaan. Hyvösen väitöskirjasta selvisi mm., että kosteusvaurioista kärsineessä Kätilöopiston sairaalassa työskennelleistä kätilöistä 40 % sairastui kemikaaliyliherkkyyteen ja homeisella Oulun poliisilaitoksella aiemmin terveistä poliiseista ja avustavaan henkilökuntaan kuuluvista työntekijöistä yli viidesosa eli 22 % sairastui työskentelynsä aikana kemikaaliyliherkkyyteen, kun taas terveessä toimistossa verrokeista vain 9 % kärsi kemikaaliyliherkkyydestä(1) Tämä osoittaa, että homeisessa työpaikassa työskentely nostaa selvästi riskiä sairastua kemikaaliyliherkkyyteen.
Yhdistyksemme perustamisesta tuli kuluneeksi viime vuonna 20 vuotta. Kesällä 2022 pidetyssä vuosijuhlassa yhdistys antoi Sisäilmasankari-Hake-20-vuotta –teemakunniakirjan yhdistyksen perustajajäsenelle filosofian tohtori Jaana Ennarille. Yhdistystyön lisäksi Ennari on julkaissut vuonna 2015 kirjan Hajuste- ja Kemikaaliyliherkkyys – selviytymiskeinot. Kirjassa selostetaan perusasiat sairaudesta ja käydään läpi niksejä, joiden avulla yliherkkä voi selvitä arjestaan. Kirjan voi lainata kirjastosta tai ostaa tiedostona 10 €:lla sähköpostista: mcsopas.ennari@gmail.com.
Tänä vuonna 2023 tulee täyteen 20-vuotta yhdistyksen rekisteröinnistä. Yhdistys pyysi viime vuonna jäseniä ehdottamaan kunniankirjan ansaitsevia. Yhdistys on myöntänyt tänä vuonna 2023 ”Sitkeä sisäilmataistelija – Hake 20-vuotta” –kunniakirjat eniten kannatusta saaneille, jotka ovat: Professorija lääketieteen tohtori Ville Valtonen, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri ja lääketieteellisen mikrobiologian dosentti Tamara Tuuminen, mikrobiologi ja professori Mirja Salkinoja-Salonen, työterveyshuollon erikoislääkäri ja työlääketieteen professori Tuula Putus sekä lääkäri ja filosofian tohtori Erkki Antila.
Mirja Salkinoja-Salonen on joukon ainut, joka ei ole lääkäri. Hän mikrobiologian professori, sisäilmatutkimuksen pioneeri ja erikoistunut rakennuksissa kasvaviin kosteusvauriomikrobeihin. Hän on tehnyt ja ohjannut todella suuren määrän merkittävää tutkimusta homeiden terveysvaikutuksista. Tutkimuksissa on havaittu hometalojen mikrobikasvustoista voivan erittyä sisäilmaan homemyrkkyjä (kuten kereulidi, amylosiini, valinomysiini, trilogiinit sekä akreboli A ja B).2,3 Rasvaliukoisina homemyrkyt kertyvät elimistöön ja poistuvat erittäin hitaasti.
Homemyrkkyjen terveysvaikutuksia ovat mm. mitokondrioiden vaurioituminen, ylimääräisten ionikäytävien muodostuminen solukalvoihin ja solujen kuoleminen. Mitokondriot vastaavat solun energian saannista. Niiden vaurioitumiseen liitettyjä sairauksia ovat mm. dementia, Alzheimerin ja Parkinsonin tauti, epilepsia, migreeni, neuropaattinen kipu, diabetes, ataksia, sydänlihasrappeuma ja sepelvaltimotauti.(4) Homemyrkyt myös heikentävät ihmisen vastustuskykyä ja tuhoavat mm.kuulohermon, hermoston ja haiman soluja altistaen mm. kaihille, dementialle ja diabetekselle.(5) Jatkuva altistus pienille määrille homemyrkkyjä voi aiheuttaa elimistöön kroonisen tulehduksen, jonka seurauksena veri-aivoeste voi vahingoittua. Tällöin se päästää lävitseen aivoihin haitallisetkemikaalit ja tämä voi johtaa kemikaaliyliherkkyyteen. Jotkut homemyrkyt lisäävät solukalvoissa natrium- ja kaliumkanavien määrää.(3) Tämä voi johtaa hermosolujen herkistymiseen ja sitä kautta kemikaaliyliherkkyyteen.Salkinoja-Salosen ryhmässä on myös kehitetty erilaisia tapoja ottaa tilasta näytteitä ja tutkia niiden myrkyllisyyttä. Salkinoja-Salonen jatkaa yhä tutkimustaan.Uusimpana aluevaltauksena on rakennusmateriaalien vaikutus sisäilmaan ja erityisesti sisäilmaa puhdistavien materiaalien kehittäminen, esim. saven sisäilmaa parantava vaikutus. (6,7) Hän on myös tuonut esille monien tavallisten kemikaalien mm. desinfiointiaineiden käytön haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen.Salkinoja-Salonen osallistuu yhteiskunnalliseen työhön asiamme eteen. Hänelle on myönnetty Kalevalanpäivän aattona 27.2.2023 Suomen Kulttuurirahaston palkinto merkittävistä terveyttä lisäävästä kulttuuriteoista. V. 2013 hänet kutsuttiin American Academy of Microbiologyn jäseneksi
Muut yhdistyksen kunniakirjan saaneet ovat lääkäreitä. Nämä lääkärit ovat auttaneet lukuisia kemikaaliyliherkkiä potilaita, joista osa ilmoitti kyseisen lääkärin jopa pelastaneen heidän henkensä tai työkykynsä. Erityisen lämmöllä potilaat muistelivat jo eläkkeelle jäänyttä pitkän uran tehnyttä
Ville Valtosta. Kaikki nämä lääkärit osallistuvat myös yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Lääkärit Erkki Antila ja Tuula Putus pitävät yhä myös yksityisvastaanottoa. Professori Ville Valtonen on julkaissut huomanneensa kliinisessä työssään, että noin puolelle kosteusvaurioista oireilevista puhkeaa altistuksen jatkuessa kemikaaliyliherkkyys.(8)
Lääkärit Tamara Tuuminen ja Erkki Antila julkaisivat kirjan Monikemikaaliyliherkkyys vuonna 2019. Siinä he selittävät, että kemikaaliyliherkkyyden taustalla on elimistön epänormaali kyky poistaa kemikaaleja, voimakas radikaalien toiminta kehossa, vajavainen puolustusjärjestelmä ja neurogeeninen tulehdus. Oireiden laajenemista edistää aivo-veriesteen läpäisevyyden lisääntyminen. Taudissa monet tulehduksen välittäjäaineiden arvot ovat epänormaalit ja niiden lisäksi kirjassa on mainittu yleisesti käytössä olevia laboratoriotestejä, joita voitaisiin käyttää kemikaaliyliherkkyysdiagnoosin antamisessa tukena.
Kemikaaliyliherkkyys voi puhjeta altistumisesta kemikaaleille tai kosteus- ja homevaurioille. Nämä saavat aikaan kehoon kroonisia tulehduksia, jotka lisäävät elimistön hälytysjärjestelmien herkkyyttä, esim. reseptoreiden yliaktivaatiota ja autonomisen hermoston herkistymistä. Kirjan myyntituotto ohjattiin yhdistyksemme hyväksi. Kirjan saa lainattua esim. pääkaupunseudun kirjastosta.Tamara Tuuminen on julkaissut monia potilaita tukevia tieteellisiä julkaisuja. Hän oli mukana myös lääkäri Saija Hyvösen väitöskirjan teossa.
Hyvönen väitteli Turussa viime vuonna professori Tuula Putuksen toimiessa kustoksena ja työn ohjaajana. Tuula Putus tekee edelleen merkittävää
mikrobitutkimusta ja hän on ohjannut vuosien varrella todella lukuisia väitöskirjoja aiheesta. Monet Putuksen tärkeät tutkimukset ovat käsitelleet koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmia. Putus on tutkimuksissaan osoittanut mm. että sairaissa rakennuksissa esiintyy terveyshaittoja sekä naisilla
että miehillä ja myöskin vaikka työ on vain vähän stressaavaa tai työ on innostavaa. Luomuruoka ja terveelliset elintavat eivät estä oireilua, vaan sisäilmaongelmista kärsivässä Steiner-koulussa oireillaan kuten tavallisessakin sairaassa koulussa. Putus on havainnut, että kun sairastila korjataan kunnolla, niin oireilu vähenee. Tiivistyskorjauksissa oireilu ei vähene, vaan joskus jopa pahenee.(9,10)
Viitteet:
1. Hyvönen, S., ”Persistent respiratory problems, neurologic, cardiac, muscle and joint symptoms of occupants in water
and microbe damaged buildings”, 2022, Turun yliopisto, https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8875-4
2. Andersson, M., Salkinoja-Salonen, M., Myrkylliset mikrobit sisätiloissa, 1999, Hgin yliopisto. ISBN 951-45-8031-1.
3. Mikkola, R., Andersson, M. A., Kredics, L., Grigoriev, P. A., Sundell, N. and Salkinoja-Salonen, M. S. (2012), 20-
Residue and 11-residue peptaibols from the fungus Trichoderma longibrachiatum are synergistic in forming Na+/K+-
permeable channels and adverse action towards mammalian cells. FEBS Journal, 279: 4172–4190.
4. Paradies G, Paradies V, Ruggiero FM, Petrosillo G. 2015. Protective role of melatonin in mitochondrial dysfunction
and related disorders. Arch Toxicol. Jun;89(6):923-39
5. Salkinoja-Salonen, M., Kosteusvaurioiden mikrobiologiaa ja toksikologiaa. Helsingin Yliopisto, Elintarvike- ja
Ympäristötieteiden lts, Seminaariesitelmä Funktionaalisen Lääketieteen Yhdistys rY., ”Kosteusvauriomikrobit ja
monikemikaaliherkkyys”-miniseminaari, Porthania, Helsingin Yliopisto, 2.11.2012,
https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/files/24338502/FLYSalkinojaSalonenb.pdf
6. Mirja Salkinoja-Salonen, Salla Venäläinen, Timo Hokkanen, Vesa T. Korhonen, Arto Visala, Panu Harmo, Juha
Vinha, Puu- ja savipohjaisten rakennusmateriaalien ominaisuuksia ja sisäilmaemissioiden on-line havaintoja
Rakennusfysiikka 2021 (26.-28.10.2021, Tampere) : uusimmat tutkimustulokset ja hyvät käytännön ratkaisut. Vol. 1
7. Savetus toimii, Kuntalehti 5/2023 sivut 52-53.
8. Valtonen V., Clinical Diagnosis of the Dampness and Mold Hypersensitivity Syndrome: Review of the Literature and
Suggested Diagnostic Criteria, Front Immunol. 2017 Aug 10;8:951. doi: 10.3389/fimmu.2017.00951. Review.
9. Työsuojelurahasto, Lupaava mittari homesairaiden tutkimuseen, 8.9.2017,
https://www.sttinfo.fi/tiedote/lupaavamittari-homesairaiden-tutkimiseen?publisherId=2723&releaseId=63120084
10. https://www.utu.fi/fi/ihmiset/tuula-putus