Etusivu
 Ajankohtaista
 Mediassa ja lehdistössä
 Perustietoa sairaudesta
 Jäseneksi liittyminen
 Yhteystiedot
 Esitteet ja julisteet
 Artikkeleita
 suomennettuna
 Linkkejä tutkimuksiin ja
 lisätietoon
 Sairaalahoito
 Facebook
 In English
 På Svenska
 Sámegiella
SUOMEN HAJUSTE- JA KEMIKAALIYLIHERKÄT RY     

SUOMENNETTUJA ARTIKKELEITA


1. Testit vahvistavat itseilmoitetun hajusteyliherkkyyden


Tämän artikkelin on prof Mats Benden luvalla suomentanut DKK Päivi Siren. Alkuperäinen englanninkielinen artikkeli on julkaistu tieteellisessä lehdessä: Chest. 2006 Jun;129(6):1623-8, nimellä: Relationship between self-reported odor intolerance and sensitivity to inhaled capsaicin: proposed definition of airway sensory hyperreactivity and estimation of its prevalence. Sen kirjoittajat ovat : Johansson A, Millqvist E, Nordin S, Bende M., (Department of Otorhinolaryngology, Central Hospital, SE-541 85 Skovde, Sweden). Luvan käännöksen julkaisemiseen nettisivuillamme on antanut prof. Mats Bende. Alkuperäinen julkaisu löytyy tästä linkistä.

Suomennos:
Itse ilmoitetun tuoksuyliherkkyyden suhde sisään inhaloidun kapsaisiinin aiheuttamaan yliherkkyyteen: määritelmäehdotus hengitysteiden yliherkkyydelle ja arvio yliherkkyyden yleisyydestä

Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin osasto, Keskussairaala, SE-541 85 Skovde, Ruotsi.

TUTKIMUSTAVOITTEET: Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia CSS-SHR –kyselylomakkeella itsensä tuoksuyliherkäksi ilmoittaneiden koehenkilöiden käyttäytymisen ja heidän inhaloimansa kapsaisiinin aiheuttaman yliherkkyyden välistä suhdetta. Halusimme myös arvioida hengitysteiden yliherkkyyden (SHR) yleisyyttä. SHR:n määriteltiin olevan kyseessä kun sekä CSS-SHR – kyselyn että kapsaisiini-inhalaatiotestin tulokset olivat positiivisia.

SUUNNITELMA: Yleinen väestötutkimus satunnaisotannalla ositettuna iän ja sukupuolen mukaan.

SUORITUSPAIKKA: Skovden keskussairaala, Keuhkotautiopin ja korva-, nenä- ja kurkkutautiopin osastot, Ruotsi.

OSANOTTAJAT: Väestötutkimukseen osallistui yhteensä 693 satunnaisotannalla valittua henkilöä, joista 595 henkilöä (86%) vastasi CSS-SHR –kyselyyn.

TOIMENPITEET: Koehenkilöt jaettiin neljään ryhmään CSS-SHR –kyselyssä saamiensa tuoksuyliherkkyys- pisteiden mukaan. Näistä henkilöistä 137 valittiin satunnaisotannalla kapsaisiini-inhalaatiotestiin. Kapsaisiini-inhalaatio suoritettiin 0.4 ja 2.0 mumol/L pitoisuuksilla satunnaisessa järjestyksessä. Yskimiset rekisteröitiin ja niiden lukumäärä laskettiin 10 minuutin ajan jokaisen inhalaation alusta alkaen. MITTAUSTULOKSET: 137 henkilöstä, jotka oli valittu kapsaisiini-inhalaatiotestiin, 103 (75%) osallistui. Kuudellatoista osallistujalla oli lisääntynyt yskimisherkkyys ja he täyttivät positiivisen kapsaisiini-inhalaatiotestituloksen kriteerit. Positiivisen kapsaisiini-inhalaatiotestituloksen saaneista >80 %:lla oli myös positiivinen CSS-SHR tulos. Vain 5%:lla negatiivisen CSS-SHR tuloksen saaneista oli positiivinen kapsaisiini-inhalaatiotestitulos. Inhaloidun kapsaisiinin annoskoon havaittiin vaikuttavan testituloksiin. Yllämainitun määritelmän mukaan SHR:n esiintyvyyden arvioitiin olevan 6,3 % tässä yleisessä väestössä. JOHTOPÄÄTÖKSET: Korkeilla CSS-SHR tuloksilla havaittiin olevan suora yhteys inhaloidun kapsaisiinin aiheuttamaan yliherkkyyteen, mikä mahdollisti subjektiivisten tietojen yhdistämisen objektiivisiin löytöihin. PMID: 16778284 [PubMed – luetteloitu MEDLINE:lle]




2. Klaus Ferlow'n kirjoitus hajusteiden terveysvaikutuksista


Tämän artikkelin on Klaus Ferlow'n luvalla suomentanut DKK Päivi Siren. Alkuperäinen englanninkielinen artikkeli on julkaistu EnergyGrid- verkkolehden numerossa 09/2007 ja on luettavissa täällä. Klaus Ferlow on luontaistuotteiden valmistaja, keksijä, luennoitsija, tutkija, kirjoittaja ja FERLOW BOTANICALSin perustaja, toimitusjohtaja ja yksi omistajista. Ferlow Botanicals on osa Ferlow Brothers Ltd:tä (Vancouver, B.C.), joka on vuodesta 1993 lähtien valmistanut orgaanisia, myrkyttömiä luontaishoitotuotteita ja myynyt niitä terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaisille Kanadaan ja osaan USA:ta. Hänen opettavaisia artikkeleitaan on julkaistu kymmenissä terveys-, aikakaus-, sanoma- ja tiedotuslehdissä Kanadassa ja lukuisilla verkkosivustoilla ympäri maailman. s-posti: klaus@ferlowbotanicals.com web: http://www.ferlowbotanicals.com


Hajusteet - kasvava terveys- ja ympäristöuhka

”Et voi petkuttaa luontoa, vaikka voit petkuttaa kanssaihmisiäsi.” Galilei (italialainen professori ja luonnontieteilijä 1564–1642)

Useimmat meistä pitävät hyväntuoksuisista hajusteista tietämättä, että nämä kemikaalicocktailit, joita on kaikkialla, voivat monin tavoin vahingoittaa terveyttämme ja saastuttaa ympäristöä. HAJUSTEKEMIKAALEILLE ALTISTUMINEN ON HAITALLISTA JOKAISELLE! Vaarassa ovat erityisesti sikiöt, lapset, hedelmällisessä iässä olevat sekä astmaatikot, allergikot ja yleistä kemikaaliherkistymää (MCS = Multiple Chemical Sensitivity) sairastavat. Iho, elimistön suurin elin, imee itseensä hajustekemikaaleja, kun käytät hajustettuja tuotteita, kun joudut hajustettujen tuotteiden kanssa kosketuksiin ja kun altistut ilmassa leijuville hajusteille. Nykyajan hajusteet saavat sinut luulemaan, että ne on valmistettu kukista, ja hajustettujen tuotteiden välityksellä altistut jatkuvasti hajustekemikaaleille, joita imeytyy ihoosi ja joita hengität sisään kaasun muodossa. Tiesitkö että 95 % hajustekemikaaleista on synteettisiä yhdisteitä, joita saadaan raakaöljystä? Monet parfyymien sisältämistä kemikaaleista ovat samoja, joita tupakansavu sisältää, mutta siitä huolimatta hajusteteollisuutta ei säädellä millään tavalla. Greenpeacen vuonna 2005 tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että ainakin 36 tunnettua parfyymimerkkiä sisälsi kahta myrkyllistä keinotekoista kemikaalia: ftalaattiesteriä ja synteettisiä myskejä. Kyseessä ei ole akuutti vaan krooninen myrkytys. Myrkky säilyy elimistössä ja kerääntyy elävien organismien rasvakudokseen. Ftalaateilla on epäsuotuisa vaikutus DNA:han sekä spermaan, ja ne heikentävät miesten keuhkojen toimintaa. Synteettiset myskit voivat vaurioittaa eläviä kudoksia. Kyseisten parfyymien nimet, joista osa on hyvin kuuluisia, voi tarkistaa osoitteesta http://www.ourlittleplace.com/perfume.html. Jotkut hajustekemikaaleista voivat muuttaa ihon pintajännitettä, mikä helpottaa huomattavasti muiden kemikaalien imeytymistä ihoon.
• Hajusteet voivat aiheuttaa iholla allergiaa, ärsytystä ja valoherkkyyttä.
• 1-2 %:lla väestöstä saattaa olla iho-oireita aiheuttavaa hajusteallergiaa. Hajustettujen tuotteiden käyttö korreloi suoraan iho-oireita aiheuttavan hajusteallergian kehittymiseen. Kosketusihottumaa voi syntyä henkilön joutuessa kosketuksiin joko ilmassa leijuvien tai materiaalien pinnoilla olevien hajusteiden kanssa. Hajusteet haihtuvat herkästi ilmaan ja viipyvät siinä pitkään. Ne tarttuvat sitkeästi iholle, hiuksiin, vaatteisiin, sisustusmateriaaleihin, huonekaluihin, ruokaan… kaikkialle!
• Kaikkien, erityisesti ihottumaa ja psoriasista tai muita ihosairauksia sairastavien, pitäisi välttää altistumista hajustetuille tuotteille.
• Vaatteet ja vuodevaatteet, jotka on pesty ja huuhdeltu hajustetuilla tuotteilla, altistavat jatkuvasti hajustekemikaaleille, jotka kulkeutuvat elimistöön ihon ja hengitysteiden kautta. Pikkulasten iho on erityisen altis imemään hajustekemikaaleja suoraan vaatteista, vaipoista ja vuodevaatteista sekä epäsuorasti ilmasta.
• Valmistajat tekevät hajusteista tarkoituksella pitkään säilyviä. Hajusteet eivät hajoa helposti, ja niiden hajoamistuotteet voivat olla myrkyllisempiä kuin alkuperäiset aineet.
• Pyykinpesuaineiden hajusteet kasaantuvat kankaisiin, ja niitä on hyvin vaikeata saada poistetuksi. Jos peset pyykkiä samoissa tiloissa, joissa muut ihmiset käyttävät hajustettuja tuotteita, pyykkisi imee itseensä niiden hajusteita.

Neurologiset vaikutukset

Hajustekemikaalit vaikuttavat aivoihin ja hermostoon. Jotkut vaikutuksista ovat välittömiä ja lyhytaikaisia, toiset hitaasti kehittyviä ja pitkäaikaisia. Hermostoon vaikuttavia kemikaaleja voi päästä elimistöön ihon, hengitysteiden tai ruoansulatusjärjestelmän kautta.
• Hajusteet voivat muuttaa aivoverenkiertoa, verenpainetta, pulssia ja mielialaa sekä laukaista migreenikohtauksia.
• AETT:n ja myskiambretten - vuosikymmeniä käytössä olleiden hajustekemikaalien - on todettu olevan hermomyrkkyjä.
• Useilla yleisessä käytössä olevilla hajustekemikaaleilla on sisään hengitettyinä voimakas rauhoittava vaikutus
• Hajusteita valmistetaan ja käytetään myös ihmisten käyttäytymisen ohjailua varten.

Hengitystievaikutukset

Hajusteet voivat aiheuttaa tai pahentaa hengitysvaikeuksia. Suurin osa tunnetuista hajustekemikaaleista ärsyttää hengitysteitä, ja joillain niistä on myös herkistävä vaikutus. Hengitysteitä ärsyttävät aineet, jotka aiheuttavat tulehdusta ja lisäävät limaneritystä, altistavat hengitystiet vaurioille ja allergeeneille, ja ne myös laukaisevat ja pahentavat tiettyjä sairauksia, kuten astmaa, allergioita, poskiontelovaivoja ja muita hengitystiesairauksia.
• Hajusteet voivat laukaista astman kouluikäisissä lapsissa, ja astma on tällä hetkellä nuorten yleisin vakava krooninen sairaus, joka vaivaa yhdeksää miljoonaa amerikkalaislasta.
• 15 %:lla väestöstä hajusteet ärsyttävät alahengitysteitä.
• 72 % astmaatikoista nimeää hajusteet astmakohtauksen laukaisijaksi, ja yksi neljästätoista aikuisesta sairastaa astmaa. Astmaluvut ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 1980.
• Äkillisen hajustealtistuksen laukaisema vakava astmakohtaus voi johtaa jopa kuolemaan.

Hormonitoimintaa häiritsevät vaikutukset

Joka vuosi yhä useampien yleisessä käytössä olevien kemikaalien todetaan aiheuttavan hormonihäiriöitä, eikä tällä hetkellä tiedetä, kuinka suurella osalla sadoista hajustekemikaaleista on tällainen vaikutus. Hajusteet sisältävät usein suuria määriä ftalaatteja, myrkyllisiä kemikaaleja, joiden tiedetään aiheuttavan estrogeeni- ja testosteronihormonien häiriöitä. Ftalaatteja käytetään rasvaisen ja kosteuttavan kalvon muodostamiseen sekä sitomaan hajusteiden muita aineosia ja helpottamaan niiden liukenemista.
• Health Care Without Harm –niminen tutkimus- ja toimintaryhmä löysi ftalaatteja useimmista suosituista kauneudenhoitotuotteista, joita se testasi. Hedelmällisessä iässä olevat naiset ostavat enemmän kosmetiikkaa ja henkilökohtaisia hoitotuotteita kuin muut amerikkalaiset ja altistuvat muita enemmän ftalaateille.
• Tuore tutkimus viittaa siihen, että dietyyliftalaatti, jota käytetään yleisesti hajusteissa ja muissa henkilökohtaisissa hoitotuotteissa, vaurioittaa sperman DNA:ta, mikä voi johtaa hedelmättömyyteen. Dietyyliftalaatilla saattaa olla myös yhteyttä keskenmenoihin ja synnynnäisiin epämuodostumiin, ja se saattaa johtaa syöpään ja jälkeläisten hedelmättömyyteen.
• Ftalaattien on arveltu olevan yhteydessä kilpirauhassairauksiin, tyttövauvojen ennenaikaiseen rintojen kehittymiseen ja poikasikiöiden ja -lasten epänormaaliin seksuaaliseen kehitykseen (peniksen alahalkio ja piilokiveksisyys).
• Raskaana olevien naisten verestä on löydetty huolestuttavia määriä ftalaatteja. Ne voivat läpäistä istukan, ja niitä löydetään äidinmaidosta. Naiset altistuvat ftalaateille kotona, työpaikalla, joka puolella.
• 100 %:lla testatuista ihmisistä on ftalaatteja virtsassa.

Koko elimistöön kohdistuvat vaikutukset

Koska hajustekemikaalit voivat imeytyä ihoon ja ne voivat kulkeutua elimistöön myös hengitysilman tai ravinnon mukana, niillä voi olla vaikutuksia mihin tahansa elimeen tai elinryhmään. Harvat ihmisillä tehdyt tutkimukset ja suuri määrä eläintutkimuksia osoittavat, että ftalaatit, jotka ovat vain yksi ryhmä hajusteiden sisältämistä monista kemikaaleista, voivat häiritä lisääntymistä ja kehitystä, muuttaa maksan ja munuaisten toimintaa, vahingoittaa sydäntä ja keuhkoja ja vaikuttaa veren hyytymiseen.
• Jotkut hajustekemikaaleista ovat karsinogeeneja. Monet ilmanraikastimet sisältävät paradiklooribentseeni -nimistä torjunta-ainetta, joka on karsinogeeni.

Ympäristövaikutukset

Sisä- ja ulkoilman laatu: Hajusteet ovat haihtuvia yhdisteitä, ja niitä vapautuu jatkuvasti ilmaan. Hajustettujen tuotteiden laajalle levinnyt käyttö ja niiden valtava lukumäärä aiheuttavat huomattavaa sisä- ja ulkoilman saastumista. Asiointi julkisissa rakennuksissa, osallistuminen yleisiin tapahtumiin, ihmisten vierellä seisominen tai ulkona kävely on monille vaikeaa ilmassa olevien hajusteiden vuoksi. Eräs norjalainen tutkimus löysi synteettisen myskin aineosia ulkoilmasta jopa hyvin syrjäisellä alueella. Hajustekemikaaleja on löydetty todistettavasti juomavedestä, joista ja järvistä, ja ne saattavat haitata ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä. Veden laatu: Jätevesien puhdistus ei poista jatkuvasti lisääntyviä hajustekemikaalimääriä ja -tyyppejä, joista monet ovat hitaasti hajoavia ja ympäristöön. 292 miljoonaa amerikkalaista pesee ja kuivattaa vaatteensa säännöllisesti. Useimmat käyttävät hajustettuja pyykinpesuaineita, jotka saastuttavat veden ja ilman. 31 hajustetuotteesta löydettyjen 20 yleisimmän kemikaalin terveysriskit: Tiedot löytyvät osoitteesta http://www.ourlittleplace.com/perfume.html.


USA:n ympäristöviraston (EPA) vuonna 1991 tekemän tutkimuksen mukaan hajustekemikaalit voivat aiheuttaa:
syöpää
hengityksen lamaantumisesta johtuvia kuolemantapauksia
myrkyllisiä hermostovaikutuksia (keskus- tai ääreishermostossa), koomaa, kouristuksia, päänsärkyä, depressiota, huimausta, ärtyisyyttä, sekavuutta, paniikkikohtauksia/ahdistuneisuutta, muistamattomuutta, keskittymiskyvyn heikentymistä, uneliaisuutta, unettomuutta, näkökyvyn heikentymistä, turtumusta, tokkuraisuutta, pyörrytystä, sammallusta, lihasten nykimistä, raajojen pistelyä ja lihaskoordinaation puutetta; jatkuva vähäinen altistuminen hermomyrkyille voi johtaa eteneviin ja pysyviin aivovaurioihin

hajusteiden hengittäminen voi aiheuttaa astmaa, reaktiivisen hengitystiesairauden, hengitysvaikeuksia, yskää sekä nenän, poskionteloiden, suun, kurkun ja keuhkojen limakalvojen kuivumista, ärsytystä ja tulehdusta, silmien ärsytystä, ihon kuivumista ja halkeilemista, väsymystä immuunijärjestelmän vaurioitumista, munuais- ja maksavaurioita pahoinvointia, oksentelua, vatsakipua, verenpaineen laskua tai nousua.

Yksi viidestä ihmisestä saa oireita altistuessaan hajusteille.

Tahallinen hajustealtistus julkisilla paikoilla

Hajusteita levitetään ilmanvaihtokanavien ja erillisten laitteiden kautta monissa julkisissa tiloissa, mm. lentokoneissa ja rakennuksissa (toimistoissa, kaupoissa, ravintoloissa, hotelleissa, lentokentillä, sairaaloissa, hoitokodeissa jne.).

Hajusteita kehitetään


• lisäämään ”miellyttävää” tuoksua ilmaan (ruoan tuoksua ostoskeskuksiin ja kukkaistuoksua kauppoihin)
• peittämään huonoa ilmanlaatua ja riittämätöntä ilmanvaihtoa (hajuja, tupakansavua, pakokaasuja, torjunta-aineita, hometta sekä huonekaluista, matoista, laitteista ja siivousaineista haihtuvia kemikaaleja jne.)
• muuttamaan ihmisten mielialaa ja käytöstä (lisäämään työn tuottavuutta, lisäämään vähittäismyyntiä, rentouttamaan ihmisiä mahdollisesti stressaavissa paikoissa tai tilanteissa, kuten lentokentillä, maanalaisissa jne., sekä peittämään epämiellyttäviä hajuja sairaaloissa ja hoitokodeissa) Mainokset luovat illuusion, että hajustettujen tuotteiden käyttäjät ovat onnellisia, seksuaalisesti puoleensavetäviä, suosittuja, muodikkaita, puhtaalle ja raikkaalle tuoksuvia, hyviä äitejä ja isiä sekä hoitavat kotinsa loistavasti. Ihmisten tarkoitushakuinen altistaminen hajustekemikaaleille (mielialan muuttamiseksi ja käyttäytymisen manipuloimiseksi) on epäeettistä ilman heidän tietoista suostumustaan.

HAJUSTEKEMIKAALEJA ON JOKA PUOLELLA!

Mietipä kuinka paljon osuutta niillä voi olla seuraaviin synkkiin tilastotietoihin:

Yksi 2,18 ihmisestä sairastuu syöpään.

62 % amerikkalaisista on ylipainoisia tai liikalihavia, 31 % aikuisista (59 miljoonaa) on luokiteltu liikalihaviksi, 6-19 vuotiaista 15 % (9 miljoonaa), ja 2-5 -vuotiaista 10 % on sairaalloisen lihavia.

16 miljoonalla amerikkalaisella on diabetes, ja nuorison keskuudessa kakkostyypin diabetes lisääntyy epidemian tavoin.

USA:ssa 25 miljoonalla ihmisellä on krooninen maksasairaus, 8-9 miljoonalla on pitkälle edennyt maksasairaus, ja 4-5 miljoonalla maksan vajaatoimintaa.

20 miljoonalla on krooninen munuaissairaus.

17,3 miljoonalla amerikkalaisella on astma; astma ja astmaan liittyvät kuolemantapaukset ovat lisääntyneet 75 % vuodesta 1980.

21 miljoonalla on ruokatorven refluksitauti (GERD eli gastroesophageal reflux disease).

25 miljoonalla on migreeniä, ja 45 miljoonalla on kroonista, ankaraa päänsärkyä.

Yksi kuudesta lapsesta USA:ssa kärsii neurologisista ongelmista kuten autismista, aggressiosta, dysleksiasta tai ADHD:stä.

Arviolta 25 % amerikkalaispariskunnista on hedelmättömiä. Siittiösolujen määrä on pudonnut puoleen viimeksi kuluneiden 50 vuoden aikana.

Lähes puolet kaikista raskauksista USA:ssa päättyy sikiön tai vastasyntyneen kuolemaan tai vauva ei ole terve.

49 %:lla amerikkalaisista on nukahtamis- tai nukkumisvaikeuksia

40 % aikuisista USA:ssa kärsii kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai muista kilpirauhasongelmista.

35 miljoonalla amerikkalaisella on kroonisia nenän sivuontelotulehduksia, 9 miljoonalla on nuhaa.

20 %:lla kaikista amerikkalaisista on allergiaa.

13 %:lla aikuisista on ahdistuneisuushäriöitä, jotka ovat USA:n suurin mielenterveysongelma.

25 %:lla aikuisista on korkea verenpaine. Kemikaaliyliherkkyyttä sairastaville hajustealtistus voi merkitä terveysuhkaa tai jopa hengenvaaraa. Hajustekemikaaleille altistuminen kasvattaa jokaisen ihmisen elimistössä synteettisten kemikaalien aiheuttamaa kokonaiskuormitusta, mikä saattaa huomattavasti lisätä terveysriskejä.

PÄIVITTÄINEN KEMIKAALIALTISTUS ON LAAJA-ALAISTA… JA LISÄÄNTYVÄÄ!
• Ainakin 30 % USA:n väestöstä reagoi yhteen tai useampaan synteettiseen aineeseen.
• Tällä hetkellä on käytössä noin 80.000-100.000 synteettistä kemikaalia, ja joka vuosi otetaan käyttöön arviolta 1000 uutta kemikaalia, joista suurimman osan vaikutuksia ihmisen terveyteen ei ole tutkittu (ei yksittäisten kemikaalien eikä myöskään eri kemikaalien yhteisvaikutusta).
• Jatkuva altistuminen näille yleisille ja kaikkialle pieninä määrinä leviäville kemikaaleille voi aiheuttaa ensireaktion yhdelle kemikaalille ja sen jälkeen laajenevan vaikutuksen, jolloin henkilö reagoi moniin muihinkin kemikaaleihin.
• Yleinen kemikaaliherkistymä on krooninen sairaus, joka on levinnyt laajalle ja lisääntyy hälyttävää vauhtia.
• Kemikaaleja on kaikkialla, joten on äärettömän tärkeätä valita aina ”myrkyttömiä” vaihtoehtoja.

MONET TUOTTEET VOIVAT SISÄLTÄÄ HAJUSTEKEMIKAALEJA:
huuhteluaineet, pyykinpesuaineet, saippuat (pala- ja nestesaippuat), astianpesuaineet, valkaisuaineet, ilmanraikastimet (rakennuksissa, autoissa jne.), desinfiointisuihkeet, torjunta-aineet, kynttilät, nenäliinat ja wc-paperit, muovikassit, keittiöjätteet, vaipat, vaatteet ja tekstiilit, lelut, kirjat, hiustenhoitotuotteet (hiuslakat, sampoot, hoitoaineet, geelit), kosmetiikka, käsi- ja vartalovoiteet, kylpysuolat ja -öljyt, deodorantit, antiperspirantit, partavaahdot, partavedet, hajuvedet, kölninvedet, kynsilakat ja kynsilakanpoistoaineet, mainosmateriaalit, hajustetut paperit ja aikakauslehdet, huopakynät, ruokien lisäaineet, kissanhiekka jne. Tuotteiden hajustamiseen käytettävien teollisten hajusteraaka-aineiden myynti kaksinkertaistui vuodesta 1980 vuoteen 1989 (ja tämän trendin voidaan olettaa dramaattisesti kiihtyneen siitä lähtien)! Nykyinen runsas hajustettujen tuotteiden tarjonta sisältää yhä voimakkaampia, haihtuvampia ja pitkäkestoisempia tuoksuja, mikä tarkoittaa sitä, että ihmisten altistuminen myrkyllisille tuoksukemikaaleille on lisääntynyt dramaattisesti!! Viranomaiset eivät suojele ihmisiä tuoksukemikaaleja sisältäviltä tuotteilta Vaikka ihmiset altistuvat jatkuvasti joka puolella tuhansien tuotteiden sisältämälle tuntemattomalle määrälle hajustekemikaaleja, viranomaiset eivät juurikaan säätele tai valvo niiden turvallisuutta.
• Liikesalaisuuslainsäädäntöön vedoten valmistajien ei tarvitse paljastaa hajusteraaka-aineita eikä niiden turvallisuustestien tuloksia kenellekään tarkasti ja totuudenmukaisesti, ei edes Yhdysvaltain lääkelaitokselle (FDA) tai Kanadan terveysviranomaisille (Health Canada).
• FDA ei tarkasta kosmetiikkatuotteiden tai niiden raaka-aineiden turvallisuutta, eikä se voi vaatia valmistajia tekemään turvallisuustestejä ennen tuotteiden laskemista markkinoille.
• Hajustekemikaaleja ei tarvitse luetella tuoteselosteessa.
• Hajusteteollisuus säätelee toimintaansa etupäässä itse. Markkinoilla on valikoima hajusteettomia tuotteita, pitää vain lukea tuoteselosteet tarkasti. Harhaanjohtavat mainossanat, kuten luonnollinen, kukkais-, allergiatestattu, luonnon tuoksu ja kukkien nimet saavat ihmiset luulemaan, että tuote on turvallinen, vaikkei se sitä olisikaan. Jotkut tuoksuttomat ja hajusteettomat tuotteet voivat sisältää peitetuoksuja, jotka peittävät muiden raaka-aineiden hajua. 2007 Klaus©Tekijänoikeus Ferlow

Lähdeluettelo: Focus on Fragrance and Health, Louise Kosta Our Toxic World, Doris Rapp, MD Death in the Air, Dr. Leonhard Horowitz Healing the Planet, A Primer in Environmental Medicine, Jozef J. Krop, MD, FAAM Dispatches from the war zone of environmental health, Helke Ferrie, Medical Science Reporter 100.000.000 GUINEA PIGS, Dangers in Everyday Foods, Drugs and Cosmetics, Arthur Kallet & F.J. Schlink The Cancer Smart Consumer Guide, Labour Environmental Alliance Society, Vancouver, B.C. Acute Toxic Effects of Fragrance Products, Rosalind & Julius Anderson Less Toxic Alternatives, Carolyn Gorman http://www.fpinva.org (Fragrance Products Information Network) http://www.nottoopretty.org http://www.noharm.org Tämä artikkeli on tarkoitettu vain tiedotusluonteiseksi. Jos voit huonosti tai olet sairas, ole hyvä ja ota yhteyttä terveydenhoidon ammattilaisiin.




3. Genotyyppien tapaus-verrokki-tutkimus monikemikaaliyliherkkyydessä


Alkuperäinen teksti on julkaistu epidemiologian kansanvälisessä tiedelehdessä International Journal of Epidemiology 2004, 33, 971-8 ja alkuperäinen teksti on luettavissa englanniksi täällä. Suomennoksen julkaisuun on saatu lupa alkuperäisen tekstin kustantajalta. Tekstin on suomentanut DKK Päivi Siren.

Suomennos:

Genotyyppien tapaus-verrokki-tutkimus monikemikaaliyliherkkyydessä:

CYP2D6, NAT1, NAT2, PON1, PON2 ja MTHFR Gail McKeown-Eyssen 1*, Cornelia Baines 2, David E. C. Cole 3, Nicole Riley 2, Rachel F. Tyndale 4, Lynn Marshall 5, Vartouhi Jazmaji 2

1 Kansanterveystieteen laitos, Toronton yliopisto, Toronto; Ravitsemustieteen laitos,
  Toronton yliopisto, Toronto
2 Kansanterveystieteen laitos, Toronton yliopisto, Toronto
3 Laboratoriolääketieteen ja patologian laitos, Toronton yliopisto, Toronto;
  Lääketieteen laitos, Toronton yliopisto, Toronto; Lastentautiopin laitos (perinnöllisyystiede),
  Toronton yliopisto, Toronto
4 Riippuvuussairauksien ja mielenterveyden keskus, Toronto; Farmakologian laitos,
  Toronton yliopisto, Toronto
5 Ympäristöterveyden klinikan yksikkö, Toronton naisten yliopistollinen sairaala, Toronto;
  Kiertävä hoitokeskus, Sunnybrook ja Naisten yliopistollinen terveystieteen keskus,
  Toronto * jolle kirjeenvaihto pitää osoittaa. S-posti: gail.eyssen@utoronto.ca


TAUSTA: Monikemikaaliyliherkkyyden (MCS) syyksi on ehdotettu vaillinaista myrkyllisten kemikaalien aineenvaihduntaa. Koska perimän vaihtelut muuttavat kemiallisten yhdisteiden aineenvaihduntanopeutta, tämä tutkimus suunniteltiin määrittämään, eroavatko lääkeaineenvaihduntaentsyymien geneettiset polymorfiat MCS-potilailla ja kontrollitapauksilla.

MENETELMÄT: Tutkimukseen valittiin osanottajiksi eurooppalaistaustaisia naisia (203 potilasta ja 162 verrokkia) laajemmasta tapaus-verrokkitutkimuksesta joka perustui toistettaviin ja validoituihin tapausten määrittelyihin. Entsyymien CYP2D6, NAT1, NAT2, PON1 ja PON2 tavalliset geneettiset polymorfiat määritettiin.

TULOKSET: Potilastapausten ja kontrollitapausten vertailussa löydettiin tilastollisesti merkittäviä eroja CYP2D6-(P = 0.02) ja NAT2-entsyymien (P = 0.03) genotyyppien jakautumisessa. Kun vertailukohtana pidettiin homotsygoottista inaktiivista (CYPD6) tai hidasta (NAT2) metaboloijaa, olivat potilaat merkittävästi verrokkeja todennäköisemmin CYP2D6 homotsygoottisesti aktiivisia (OR = 3.36, P = 0.01) ja NAT2 nopeita (OR = 4.14, P = 0.01). Samoin potilaiden todennäköisyys olla heterotsygoottisia PON1-55:n (OR = 2.05, P = 0.04) ja PON1-192:n suhteen (OR = 1.57, P = 0.04) oli merkittävästi suurempi.

JOHTOPÄÄTÖKSET: Geneettinen alttius MCS:lle saattaa liittyä ympäristökemikaalien muuttuneeseen biologiseen käsittelyyn. CYPD26-entsyymi aktivoi ja inaktivoi myrkyllisiä aineita: NAT2-entsyymi bioaktivoi aryyliamiineja proteiineihin sitoutuviksi metaboliiteiksi. Geenienväliset vuorovaikutukset CYPD6:n ja NAT2:n välillä viittaavat siihen, että näiden molempien entsyymien nopeaan toimintaan saattaa liittyä merkittävästi kohonnut riski (OR = 18.7, P = 0.002). Tuloksemme ovat saman suuntaisia niiden havaintojen kanssa, joissa havaitaan yhteys PON1- heterotsygoottisuuden ja Persianlahden sodan syndrooman neurologisten oireiden välillä. Tämä on ensimmäinen osoitus MCS:n ja lääkeaineenvaidunnan entsyymien geneettisen vaihtelun välisestä yhteydestä, ja se tulee toistaa. Havaittu yhteys viittaa siihen, että geneettisesti vaihteleva myrkyllisten aineiden aineenvaihdunta saattaa olla uusi tärkeä tutkimussuunta MCS-potilaiden kohdalla.




4. Kemikaaliyliherkkien kehon myrkynpoistojärjestelmästä löydetty toimintahäiriöitä

De Luca C, Scordo MG, Cesareo E, Pastore S, Mariani S, Maiani G, Stancato A, Loreti B, Valacchi G, Lubrano C, Raskovic D, De Padova L, Genovesi G, Korkina LG, Toxicol Appl Pharmacol. 2010 Nov 1;248(3):285-92. Epub 2010 Apr 27. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20430047

Artikkeli kokonaisuudessaan suomennettuna tässä linkissä:
Monikemikaaliherkkyyden biologinen määrittely hapetus–pelkistystilan ja sytokiinien profiloinnin eikä vierasaineita metaboloivien entsyymien polymorfismin kautta

Vuonna 2010 de Lucan tutkijaryhmän tutkimuskohteena oli 133 italialaista kemikaaliyliherkkää eli mcs–potilasta, 93 potilasta, joilla joitakin mcs-oireita ja 218 verrokkia eli tervettä henkilöä. Merkittäviä terveistä poikkeavia muutoksia todettiin kemikaaliyliherkillä seuraavissa veriarvoissa:
  • Potilaiden punasoluissa seuraavien kemikaalien poistoon elimistöstä osallistuvan entsyymien: katalaasin ja glutationi-S-transferaasien (GST) aktiivisuus on alempi ja yhden myrkynpoistoentsyymin eli glutationiperoksidaasin aktiivisuus oli suurempi kuin terveillä.
  • Potilaiden plasmassa sekä hapettuneen että pelkistyneen glutationin tasot ovat alemmat kuin terveillä.
  • Potilaiden plasmassa ovat nitriitti/nitraatti -tasot korkeammat kuin terveillä.
  • Potilaiden punasolujen kalvojen rasvahappoprofiili on siirtynyt kohti tyydyttyneitä rasvahappoja.
  • Plasmassa potilailla ovat koholla seuraavien sytokiinien arvot:
    - IFN-gamma, (interferoni-gamma)
    - IL-8, (interleukiini 8)
    - IL-10, (interleukiini 10)
    - MCP-1, (monosyyttien kemotaktinen proteiini 1)
    - PDGFbb, (verihiutaleperäinen kasvutekijä)
    - VEGF, (verisuonen endoteelin (= epiteelin eli pinnan) kasvutekijä.
Muutokset sairastuneiden elimistössä viittaavat vierasaineiden aineenvaihdunnasta eli elimistön myrkynpoistosta ja antioksidanttitoiminnasta vastaavien entsyymien puutokseen tai toimintahäiriöihin MCS-potilailla.

© Hake ry 2010